STM

13.01.2003


5 TIEDOTUS, KOULUTUS, TUTKIMUS JA SEURANTA

    5.1 Tiedotus ja koulutus

    Astmaohjelman toteuttaminen paikallisesti ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät tiedotusta avainryhmille ja koulutusta. Keskeisiä avainryhmiä ovat ihmiset, joilla on suurin riski sairastua astmaan (atopiaa sairastavat), jotka sairastavat tai joiden lapsi sairastaa astmaa, jotka osallistuvat välittömästi hoitoon ja kuntoutukseen (lääkärit, hoitajat ja kuntouttajat), jotka voivat vaikuttaa altistumisen laatuun ja määrään (suunnittelijat, päättäjät, päiväkotihenkilöstö ja opettajat) tai jotka tiedottavat terveys- ja sairauskysymyksistä (toimittajat, järjestöjen edustajat ja lääketeollisuus).

    Tiedotuksen ja koulutuksen vastuuta voidaan jakaa siten, että järjestöt, kuten Allergia- ja astmaliitto, Folkhälsan, Hengitys ja Terveys, Keuhkovammaliitto ja Suomen sisäilmayhdistys, huolehtivat tiedottamisesta omalle jäsenistölleen ja osin yleisestä tiedottamisesta. Järjestöt tuottavat myös potilasohjaukseen tarvittavaa aineistoa ja yhteistyössä terveys-, opetus- ja ympäristöviranomaisten kanssa astmaan liittyvää terveyskasvatusaineistoa mm. kouluille. Tähän työhön järjestöt tarvitsevat yhteiskunnan taloudellista tulea, mm. Raha-automaattiyhdistyksen avustusta.

    Kansaneläkelaitoksella on tärkeä tehtävä mm. lääkekorvauksiin, kuntoutukseen ja sosiaaliturvaan liittyvässä tiedotuksessa. Viranomaisten tulee taas ensisijaisesti huolehtia tiedottamisesta ammatti-ihmisille ja heidän koulutuksestaan yhteistyössä eri järjestöjen ja yhdistysten, kuten Suomen keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen lastenlääkäriyhdistyksen, Suomen kunnallislääkärit ry:n, Suomen sisätautiläkäriyhdistyksen, Suomen allergologi- ja immonologiyhdistyksen, Suomen terveydenhoitajaliiton sekä Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy ry:n kanssa. Alueellisesta ohjauksesta ja koulutuksesta huolehtivat sairaanhoitopiirit ja lääninhallitukset sekä paikallisesta ohjauksesta ja koulutuksesta terveyskeskukset. Lääketeollisuudella on merkittävä tehtävä tiedotuksen ja koulutuksen tukemisessa. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa ohjelman toteutumisesta ja seurannasta.

    Tiedotusvälineillä, erityisesti niiden lääketieteellsillä toimittajilla sekä ammatillisten lehtien toimittajilla, on merkittävä mahdollisuus käynnistää keskustelua kokonaisohjelman periaatteistaja tukea ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

    Taulukossa 29 on esitetty esimerkkejä ohjelman toteutumisen kannalta keskeisistä lähiajan koulutus- ja tiedotuskokonaisuuksista.


    Taulukko 29, Astmaohjelman toteuttamiseen tarvittava tiedotus ja koulutus

    Tiedotus ja koulutus Aika Toteuttaja
    Alku- ja avainryhmätiedotus 1994 STM, järjestöt
    Valtakunnalliset neuvottelut ja koulutus 1994-95 STM, Astma-työryhmä
    Valtakunnalliset astmapäivät -95, -97 jne. STM ja järjestöt
    Alueellinen kouluts 1994-95 Sh-piirit, lääninhallitukset
    Paikallinen koulutus 1995-96 Terveyskeskukset
    Kirjoitukset järjestölehdissä 1994- Järjestöt
    Artikkelit ammattilehdissä 1994- Astma-työryhmä
    Aineiston kehittäminen 1995-98 Järjestöt ja viranomaiset
    Täydentävä tiedotus ja koulutus -2004 Viranomaiset ja järjestöt

    Sisällysluettelo


    5.2 Tutkimus ja seuranta

    Suomalaista astmatutkimusta on tehty yliopistojen, Kansaneläkelaitoksen, terveydenhuollon laitosten, järjestöjen, lääketeollisuuden, yksittäisten tutkijoiden ja tutkijaryhmien sekä Suomen Akatemia aloitteesta, toimesta tai rahoituksella.

    Kattavia sairauden esiintyvyyttä selvittäviä väestötutkimuksia on niukalti. Tutkimusten perusteella on voitu osin tarkentaa arviota astman yleisyydestä ja syytekijöistä sekä tehostaa astman hoitoa. Sen sijaan tiedot astman luonnollisesta kulusta, ilmaantuvuudesta, riskitekijöistä, vaikeuden muutoksista sekä pitkäaikaishoidon vaikutuksista ovat riittämättömät. Erityisesti epidemologisia tutkimuksia astman kansanterveydellisestä merkityksestä ja riskitekijöistä sekä interventiotutkimuksia ehkäisyn ja ohjatun omahoidon kehittämiseksi tulisi tehostaa ja tutkimustyön rahoitus turvata. Torjuntatoimenpiteisiin liittyvän tutkimuksen tulee olla astmatutkimuksen keskeinen osa. Monitieteisten tutkimushankkeiden käynnistämistä tulee edistää.Taulukossa 30 on kuvattu ohjelman kannalta eräitä keskeisiä tutkimustarpeita.


    Taulukko30, Astmaohjelaan liittyvät tutkimukset ja seurannan kehittämistarpeet

    Keskeisiä tutkimus- ja kehittämisaiheita

    • Astman perinnöllisyys
    • Astman esiintyvyys ja ilmaantuvuus
    • "Sisäsyntyisen" astman etiologia
    • Astman varhainen diagnostiikka ja hoito
    • Astman limakalvontulehduksen ilmaisijat, yskös- ja veritutkimukset
    • Pienten lasten astman diagnostiikka, erityisesti keuhkojen toimintakokeet ja hoito
    • Astmapotilaan omahoito
    • Astmaan sairastuneiden elin- ja työolot
    • Astmaa aiheuttavat ympäristötekijät; luonnehdinta ja riskiarviointi
    • Astman ei-lääketieteellinen hoito (esim. kodin ja työympäristön allergiasaneeraus)
    • Seurannan kattavien tietojärjestelmien luominen

    Alueellisesti Pohjois-Suomi on muita huonommassa asemassa, koska Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ei ole keuhkosairauksien professuuria. Tieteellistä tutkimusta - samoin kuin astman alueellista ehkäisyä, hoitoa ja koulutusta - edistäisi, jos Oulun yliopistoon saataisiin keuhkosairauksien professuuri. Allergologian opetusta ja koulutusta tulee kehittää. Tätä edistäisi alan oppituoli Helsingin yliopistossa.

    Kotimaisen lääketeollisuuden osuus erityiskorvattavien atmalääkkeiden Suomen markkinoista on vain noin 15 %, mikä on merkittävä haaste kotimaisen lääketeollisuuden kehittämistyölle.

    Sisällysluettelo


    5.3 Yhteenveto

    Astmaohjelman toteuttamiseen liittyviä keskeisiä tiedotus- ja koulutustarpeita sekä tutkimuksen ja seurannan kehittämiseen liittyviä tarpeita esitetään taulukossa 31.


    Taulukko 31, Astmaohjelmaan liittyviä tiedotuksen, koulutuksen, tutkimuksen ja seurannan kehittämistarpeita

    1. Tiedotus ja koulutus kohdistetaan avainryhmiin, kuten astmapotilaisiin ja heidän perheisiinsä, terveydenhuoltohenkilöstöön, päiväkoti- ja kouluhenkilökuntaan sekä ympäristöstä vastaaviin henkilöihin.
    2. Järjestöt tiedottavat jäsenkunnalleen sekä tuottavat tarvittaessa viranomaisyhteistyössä terveyskasvatus- ja potilasneuvonnan aineistoa sekä koulutusaineistoa. Kela tiedottaa lääkekorvaus- ja sosiaaliturvakysymyksistä. lääketeollisuudella on tärkeä merkitys tiedotuksen ja koulutuksen tukemisessa.
    3. Viranomaiset vastaavat pääosin ammattihenkilöiden koulutuksesta. Alueellisesta ohjauksesta ja koulutuksesta huolehtivat pääasiassa sairaanhoitopiirit ja lääninhallitukset ja paikallisesti terveyskeskukset. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa ohjelman toteutumisesta, seurannasta ja tarvittaessa ohjelman tarkistamisesta.
    4. Tiedotusvälineillä on tärkeä merkitys astman ehkäisyyn ja hoitoon liittyvien asioiden tiedottamisessa.
    5. Astmatutkimuksissa tulee painottaa väestötutkimuksia astman yleisyydestä, riskiryhmistä ja riskitekijöistä, tutkimuksia ehkäisyn ja ohjatun omahoidon kehittämiseksi sekä tutkimuksia pitkäaikaishoidon ja vahingollisen altistumisen vähentämisen merkityksestä.
    6. Astman vaikeuden arvioinnin perusteet tulee luoda.
    7. Suomen Akatemian tulisi valmistaa ja rahoittaa astman tutkimusohjelma.

    Sisällysluettelo