Julkaisuja 2002:6

01.03.2002

ISBN 952-00-1105-6

Vuoden 1998 kuntoutusselonteossa todettiin, että kuntoutujalla tulee olla tosiasialliset mahdollisuudet toisaalta tiedon saantiin ja toisaalta kuntoutustarpeen selvittämiseen ja kuntoutuksen suunnitteluun osallistumiseen. Edellytettiin, että laki kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöstä saatetaan ajanmukaisempaan muotoon ja yhdensuuntaiseksi muun asiakkaan asemaa koskevan lainsäädännön kanssa.

4.1 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyötä koskevan lain uudistamista. Tarkoituksena on helpottaa asiakkaan kuntoutuspalvelujen saantia ja saada aikaan sellainen palvelukokonaisuus, joka ottaa huomioon kuntoutujan edellytykset, palvelutarpeen ja elämäntilanteen. Kuntoutuksen asiakasyhteistyölailla vahvistettaisiin kuntoutujan oikeuksia saada yhteistyötä koskeva asiansa käsitellyksi kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä ja osallistua kuntoutuksensa suunnitteluun. Yhteistyöryhmän olisi myös varmistettava, että kuntoutujalla on yhdessä hänen kanssaan nimetty yhteyshenkilö, joka huolehtii kuntoutuksen toteutumisesta ja viranomaisten välisestä yhteistyöstä.

Lailla halutaan myös vahvistaa paikallistasolla toimivien asiakasyhteistyöryhmien asemaa. Kunnan olisi huolehdittava siitä, että sen alueella toimii asianmukainen kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä. Kunnan olisi tiedotettava ryhmän toiminnasta ja kokoonpanosta kunnan asukkaille sekä muille viranomaisille. Laissa vahvistettaisiin myös asiakasyhteistyöryhmien asemaa eri osapuolten yhteistoiminnan ja sen edellytysten parantamisessa.

Lisäksi täsmennettäisiin keskeisissä sosiaali- ja terveydenhuollon, työhallinnon ja vakuutusjärjestelmien laeissa olevaa kuntoutuksen yhteistyösäännöstä. Kuntoutusta järjestävien viranomaisten, laitosten ja muiden yhteisöjen velvollisuutta antaa kuntoutujalle tietoja kuntoutusmahdollisuuksista vahvistettaisiin.

Tarkoituksena on antaa lainsäädännön uudistamista koskeva hallituksen esitys eduskunnalle välittömästi sen jälkeen, kun kuntoutuselonteosta on saatu palaute ja eri sidosryhmiä on kuultu.

4.2 Asiakaspalvelun uusia muotoja

Asiakaspalvelun uudistamiseen ja asiakas-/kuntoutujalähtöisyyden korostamiseen on etsitty monenlaisia ratkaisumalleja. Työhallinnon, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyönä on vuonna 2002 aloitettu kaksivuotinen yhteispalvelukokeilu. Kokeilussa järjestetään yhdessä paikassa palveluja pääasiassa työmarkkinatuella oleville pitkäaikaistyöttömille työnhakijoille. Kokeiluun on valittu yhteensä 25 palvelupistettä, joilla arvellaan olevan noin 12 000 asiakasta vuonna 2002.

Kuntoutujan asemaa ja tiedonsaantia kehitetään myös palvelunohjauskokeiluilla. Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä projektissa kehitetään viidessätoista eri seutukunnassa erilaisia palvelunohjausmalleja pitkäaikaissairaiden henkilöiden sekä vammaisten lasten ja nuorten ja heidän perheidensä tukemiseksi. Projekti päättyy vuonna 2003. Projektin kokemuksia ja uusia toimintamalleja on sen jälkeen tarkoitus levittää laajempaan käyttöön ja soveltaa myös muihin asiakasryhmiin.

Kuntoutujan aseman ja vaikuttamismahdollisuuksien perustana on kuntoutuksen tavoitteiden ja toimintakokonaisuuksien määrittely hänen omista lähtökohdistaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että itse menetelmät ja prosessit ovat aidosti kuntoutujalähtöisiä. Kuntoutujan elämästä ja ympäristöstä lähteviä toimintatapoja on kehitetty monen projektin ja kokeilun yhteydessä, esimerkiksi mielenterveyskuntoutuksessa ja psykososiaalista tukea tarvitsevien kuntoutuksessa. Tällaisina menetelminä on kokeiltu muun muassa kuntoutusneuvontaa ja -suunnittelua, kuntoutusluotsausta, vertaistukea, perhekuntoutusta, asumis- ja kotikuntoutusta, klubi- ja jäsentalotoimintaa sekä tuettua työllistymistä.