STM Selvityksiä 2001:13

4.3.2002


INTERVENTIOMAHDOLLISUUDET HUUMEIDEN KÄYTTÄJIEN PÄIHDEONGELMIIN SOMAATTISEN SAIRAALAHOIDON AIKANA

ISBN 952-00-1075-0, ISSN 1236-2115

    Tiivistelmä

    Hankkeen avulla kartoitettiin huumeiden käyttäjien profiilia ja interventiomahdollisuuksia päihdeongelmaan somaattisessa sairaalahoidossa. Hankkeen työmenetelminä olivat a) haastattelulomakkeen avulla tehty haastattelu HYKS:n infektio-osastoilla hoidettavana olleille huumeiden käyttäjille, b) teemahaastattelu, c) osastohoitosopimusmallin testaaminen, d) hoitajien ja lääkärien tietotaito- ja asennemittaus kyselylomakkeilla

    Haastateltavia potilaita oli yhteensä 15, joista neljä oli naisia. Teemahaastattelu tehtiin neljälle potilaalle. Lähes kaikkien potilaiden sairaalahoito johtui huumeidenkäytön aiheuttamasta infektiosta. Haastateltavien osastollaoloaika vaihteli 4-71 vuorokauteen. Huumeiden käyttöaika vaihteli 5-30 vuoden välillä. Kaikki haastatellut olivat päihteiden sekakäyttäjiä. Yleisemmin suonensisäisesti käytettyjä huumeita olivat amfetamiini, heroiini ja buprenorfiini. Haastateltavien marginaalinen asema näkyi useilla elämän alueilla. Kukaan haastateltavista ei ollut työssä eikä opiskellut, monet olivat asunnottomia. Infektioiden leviämistä edistävä riskikäyttäytyminen oli ollut yleistä. Huumeiden käytöstä johtuvia terveysongelmia oli kaikilla vastaajilla useita. Eniten oli mielenterveysongelmia. Yliannostukset ja erilaiset tapaturmat olivat yleisiä. Kivut, säryt, laihtuminen, huonot hampaat ja iho-ongelmat olivat tyypillisiä huumeiden käytön aiheuttamia terveyshaittoja. C-hepatiitti oli lähes kaikilla. Hiv-tartunta oli puolella haastateltavista. Vaikka terveysongelmat olivat erittäin yleisiä kaikilla vastaajista, heillä ei ollut säännöllisiä kontakteja mihinkään terveydenhuollon palveluihin. Lähes kaikilla oli ollut ainakin yksi päihdehuollon kontakti jossakin elämänvaiheessa. Monet olivat jossain vaiheessa pudonneet palvelujen piiristä kokonaan. Kontaktit sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin olivat usein yksittäisiä käyntejä lähinnä toimeentuloon tai reseptin uusimiseen liittyen. Terveysneuvontapiste Vinkin palveluja oli käyttänyt puolet vastaajista. Lähes puolet haastateltavista ilmoitti tavoitteekseen lopettaa päihteiden käyttö tulevaisuudessa.

    Osastolla potilaiden vieroitusoireiden lääkehoitona oli yleisemmin buprenorfiini ja diatsepaami. Päihdediagnoosien asettamisessa oli puutteita samoin kuin huumeidenkäytön ja hoitoonohjaamisen kirjaamisessa. Haastateltavat toivoivat osastohoidolta paranemisen lisäksi myös mahdollisuutta päästä jatkohoitoon päihdehuoltoon. Käytännössä tämä ei kuitenkaan useinkaan onnistunut suoraan osastolta päästyä. Potilaiden antamia palautelomakkeita palautettiin 8. Näissä palautteissa henkilökunnan ystävällinen ja asiallinen suhtautuminen koettiin tärkeimmäksi hoitotyytyväisyyteen vaikuttavaksi tekijäksi. Toinen tärkeäksi koettu asia oli se, että oli saanut puhua ja oli tullut kuulluksi. Tyytymättömyyden syitä mainittiin yllättävän vähän.

    Haastattelujen perusteella voidaan todeta, että huumeiden käyttäjillä on paljon terveydellisiä ongelmia ja että he olivat kiinnostuneita omasta terveydestään. Somaattinen sairaanhoito tarjoaakin ainutlaatuisen mahdollisuuden tarjota yksilöllistä terveysneuvontaa ja ohjausta huumeiden käyttäjille. Työntekijät näkivät huumehaittojen vähentämiseen tähtäävän neuvonnan kuuluvan osana omaan työhönsä. Edellytyksenä tämän tavoitteen tehokkaalle toteutumiselle työntekijöiden tulisi tuntea paremmin huumeidenkäyttäjien maailmaa, niitä tilanteita ja rituaaleja missä huumeita käytetään ja miten niitä käytetään. Näin voitaisiin vaikuttaa niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat infektioiden ja tarttuvien tautien leviämiseen. Neuvontaan tulisi myös sisältyä ohjausta pistostekniikasta, aseptiikasta ja seksuaalikäyttäytymisestä. Osastohoito tarjoaa hyvät mahdollisuudet vaikuttaa potilaan motivaatioon hakeutua päihdehoitoon. Työntekijät kaipaavat selkeitä toimintamalleja miten potilaan hoitomotivaatiota voi vahvistaa. Päihdehuollon jatkohoitopaikkojen järjestyminen osastohoidon jälkeen oli usein hankalaa. Toimivien hoitopolkujen kehittämistä yhdessä sosiaalihuollon kanssa tarvitaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä tulisi lisätä, jotta asiakkaiden tippuminen hoitojärjestelmien ulkopuolelle voitaisiin ehkäistä.

    Hankkeen aikana kehitettiin vuodeosastojen osastohoitosopimusmallia. Hoitosopimuksen käyttöönotto tapahtui liian nopeasti, henkilökunnan perehdyttäminen hoitosopimusmalliin jäi puutteelliseksi. Hoitosopimusmalli vaatii edelleen kehittämistä. Kaikkien työntekijöiden sitoutuminen hoitosopimuskäytäntöihin on edellytys tämän toimintamallin kehittämiselle.

    Henkilökunnan tietotasoa ja asennoitumista huumeiden käyttäjään kartoitettiin kyselylomakkeella. Kyselyyn osallistuivat HUS/HYKS Infektioklinikan ja Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikan henkilökunta. Lomakkeita palautettiin yhteensä 61. Vastaajista 48 oli hoitajia ja 13 lääkäriä

    Työntekijöiden tietotaso huumeista oli alhainen. Kuva huumeiden käyttäjistä oli hyvin pessimistinen ja toivoton. Tietotasossa ei ollut eroavuuksia eri ammattiryhmien välillä. Usein huumeiden käyttäjiä hoitavien ja harvoin heitä hoitavien välillä ei myöskään ollut eroa. Yleistiedoissa korostui voimakas pessimismi. Kokeilijan uskotaan jäävän heti riippuvaiseksi. Porttiteoriaan uskottiin myös vahvasti. Hoidon tuloksellisuuteen suhtauduttiin epäilevästi. Perustiedoissa tunnettiin parhaiten huumeiden välittömät vaikutukset. Huumeiden käyttötavat olivat vieraita. Vieroitusoireita ja terveysongelmia käsittelevässä osassa korostui vastaajien näkemys, että kaikki huumeet aiheuttavat voimakkaita fyysisiä vieroitusoireita. Huumeiden aiheuttamat terveysvaikutukset olivat monelle hyvin vieraita asioita. Hoitoon ohjaaminen oli kaikkein heikoimmin tunnettu alue. Tällä alueella oli eniten en tiedä vastauksia. Huumeiden käyttöön liittyvät slangisanat olivat tutuimpia niille työntekijöille, jotka hoitivat usein huumeiden käyttäjiä.

    Asennetasoa leimasi myös pessimismi ja negatiivisuus. Huumeiden käyttäjien koettiin olevan väärässä paikassa somaattisella osastolla. Heidät tulisi mieluummin hoitaa "jossain muualla". Myönteistä oli että enemmistö näki, että somaattisen hoidon lisäksi tulisi painottaa psykososiaalista hoitoa ja että haittojen vähentämiseen tähtäävä toiminta on hoidossa tärkeää.

    Henkilökunnan kyselyiden perusteella voidaan todeta päihteisiin liittyvän koulutuksen tarpeellisuus sekä perus-, jatko- että täydennyskoulutuksessa. Työnohjauksen tarpeellisuus ja riittävät henkilökuntaresussit omalta osaltaan auttavat huumeiden käyttäjän hoidon onnistumista ja tukevat työntekijän jaksamista.

    Asiasanat: huumeet, huumeongelmaiset, interventiohoito, päihdehuolto, päihdeongelmaiset, päihteet, sairaalahoito