9.3.2000

Mitä on työterveyshuolto?

Työterveyshuolto on ehkäisevää terveydenhuoltoa, jota toteutetaan työterveyshuoltolain (743/78) perusteella. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työkyvyn ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja terveyden edistäminen.

Hyvä työterveyshuollon käytäntö perustuu eri alojen asiantuntijoiden yhteistyöhön ja monitieteiseen pohjaan työn ja terveyden välisistä suhteista ja niiden hallinnasta. Tuloksia ei voida saavuttaa ilman koko työyhteisön niihin sitoutumista. Tavoitteena on työyhteisön omaehtoinen terveysriskien hallinta.

Työntekijään yksilöllisinä toimenpiteinä kohdistuvia työterveyshuollon toimia ovat ohjaus ja neuvonta, erilaiset terveystarkastukset, työperäisten ja mahdollisesti muiden sairauksien tutkimus ja hoito sekä työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvio.

Työympäristöön ja työhön kohdistuvia toimenpiteitä arvioidaan työpaikkaselvityksillä. Siihen liittyvistä osaselvityksistä ergonomiaselvityksen kohteita ovat työolot ja työympäristö, työn organisointi työpisteissä, työtehtävät ja työmenetelmät, kalusteet, koneet ja laitteet sekä fyysisen kuormituksen arviointi. Muita osaselvityksiä ovat fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten haittatekijöiden selvitykset.

Työyhteisön käsitteeseen kuuluvat työn sisältä, vaikutusmahdollisuudet työssä, johtaminen ja ihmissuhteet työssä, joista koostuu työn psykososiaalinen kokonaisuus ja työyhteisön ilmapiiri. Työn henkinen kuormitus voi olla seurausta työn kuormittavista ominaisuuksista, yhteistyövaikeuksista tai koko organisaation toimintatavoista. Näihin liittyviä kuormitustekijöitä voidaan selvittää havainnoimalla, haastattelemalla ja erilaisilla kyselyillä. Esimerkkinä työterveyshuollon käyttöön soveltuvista menetelmistä on työstressikysely, jonka kysymykset koskevat koettua työympäristöä ja siihen liittyviä kuormitustekijöitä. Kyselyn tuloksia voidaan käyttää pohjana työyhteisön kehittämishankkeille.

Työterveyshuoltolain mukaan työnantaja on velvollinen järjestämään työterveyshuollon palveluksessaan oleville työntekijöille. Myös yrittäjillä ja muilla omaa työtään tekevillä on oikeus hankkia samoja palveluja.

Työterveyshuollon yhteistoiminnasta ja toimintatavoista hyvän käytännön mukaisesti on säädetty valtioneuvoston (950/1994) ja sosiaali- ja terveysministeriön (1348/1994) päätöksillä. Toiminnan sisältä, palvelujen määrä ja laatu tulee suunnitella, toteuttaa, arvioida ja korjata sen mukaan, mitä työpaikan olot, henkilöstörakenne ja työperäiset terveysongelmat ovat.

Edellisen perusteella toimet voivat painottua joko työn ja työolojen ergonomiaan ja henkisen hyvinvoinnin edistämiseen tai työympäristön fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden arviointiin ja hallintaan tai kohdistettuna esim. tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin - poistamaan ja vähentämään erityisesti niille altistavia työstä aiheutuvia terveysvaaroja.

• Työturvallisuuslain (1132/97) mukaan työnantajalla tulee olla turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi työsuojelun toimintaohjelma.
• Työterveyshuollon ja työkykyä edistävän toiminnan suunnitelmat liittyvät kiinteästi ohjelman sisältöön ja toteuttamiseen.

Työterveyshuollon järjestämistapa

Työterveyshuoltoa järjestettäessä on käytettävä terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joilla on tähän tehtävään tarvittava koulutus ja riittävä työolojen tuntemus. Työnantaja voi järjestää työterveyshuoltopalvelut valitsemalla yhden seuraavista vaihtoehdoista:

• Työnantaja hankkii tarvitsemansa palvelut kunnalliselta terveyskeskukselta, jolla on kansanterveyslain perusteella velvollisuus järjestää ne.
• Työnantaja järjestää työterveyshuoltopalvelut omalla tai useamman työnantajan yhteisellä työterveysasemalla.
• Työnantaja hankkii tarvitsemansa palvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen antamiseen oikeutetulta laitokselta tai henkilöltä, kuten yksityiseltä lääkäriasemalta tai yksityislääkäriltä.

Yrityksen tai laitoksen oman työterveysaseman perustaminen edellyttää yleensä riittävän suurta työntekijämäärää tai muita perusteltuja syitä. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat usein joko perustaneet yhteisen työterveysaseman tai hankkineet palvelut yksityiseltä lääkäriasemalta tai kunnalliselta terveyskeskukselta. Jos yritys harjoittaa toimintaa useamman kuin yhden kunnan alueella, työnantaja voi järjestää työterveyshuollon keskitetysti tai sopia kullakin paikkakunnalla olevien työntekijöiden työterveyshuollon järjestämistavasta paikallisesti.

Työterveyshuolto on yhteistyötä

Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistyö luo edellytyksiä työterveyshuollon tarkoituksenmukaiselle suunnittelulle ja kehittämiselle. Hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamiseksi tarpeellisia päätöksiä valmistellessaan työnantajan tulee toimia yhteistoiminnassa työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa asioissa, jotka liittyvät työterveyshuollon järjestämisen yleisiin suuntaviivoihin, sisältöön, laajuuteen ja työterveyshuollon vaikutusten arviointiin.

Lakisääteiset yhteistyömuodot on määritelty työsuojelu- ja yhteistoimintalainsäädännössä. Lisäksi yhteistyötä käsitellään eri työehtosopimuksissa.

Työterveyshuollosta ja työsuojelusta saadut kokemukset osoittavat, että muutoksia työympäristössä ei saada aikaan pelkästään asiantuntijaorganisaation toimintana, vaan tarvitaan eri yhteistyötahojen laajaa osallistumista ja toiminnan hyväksymistä.

Tärkeimmät työolojen turvallisuuteen, terveellisyyteen ja viihtyisyyteen vaikuttavat päätökset tehdään yrityksen tai laitoksen johdossa, suunnittelussa ja henkilöstöhallinnossa. Työsuojelun ja työterveyshuollon tarkoitus ei toteudu, jos nämä tahot eivät samalla sitoudu myös terveystavoitteiseen toimintaan.

Työterveyshuollon tuki työolojen kehittämiseksi korostuu pienillä työpaikoilla, joilla ei ole omaa työsuojeluorganisaatiota. Työterveyspalvelujen toimivuutta ja yleensä työterveyden ja -turvallisuuden edistämistä voidaan pienillä työpaikoilla parantaa kehittämällä yhteistyötä työsuojelutarkastajien kanssa.

Tietojen antaminen ja salassapito

Työnantajalla, työpaikan työsuojelutoimikunnalla ja työsuojeluvaltuutetuilla on oikeus saada työterveyshenkilöstöltä sellaisia tietoja, joilla on merkitystä työntekijän terveyden sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta. On kuitenkin huomattava, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on salassapitovelvollisuus yksittäisen työntekijän terveydentilaa koskevissa asioissa. Yksityiskohtaisia tietoja työntekijän terveydentilasta ei saa luovuttaa ilman asianomaisen lupaa. Vaadittava suostumus ei tarkoita, että tietoja ei saisi siirtää lainkaan, vaan sitä varten on kehitettävä joustavat ja vaivattomat menettelyt osaksi työterveyshuollon toimintaa. Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön kuuluukin kerätä vain tietoja, joilla on merkitystä työntekijän terveyden tai työolojen terveellisyyden tai työterveyshuollon toteuttamisen kannalta.

Työterveyshuollon toimintamuodot

Työterveyshuoltoon kuuluvat työstä ja työoloista johtuvan tarpeen mukaan seuraavat toimet:

• työpaikkaselvitykset
• tietojen antaminen ja ohjaus
• terveystarkastukset
• työhön sijoitettaessa
• erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä
• kun on perusteltua aihetta epäillä työstä johtuvan terveyden vaaroja
• työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistuminen
• vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja tarvittaessa hoitoon tai kuntoutukseen ohjaaminen
• ensiavun järjestämiseen osallistuminen.

Työnantaja voi työterveyshuoltopalvelujen lisäksi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja.

Työpaikkaselvitykset

Työpaikkaselvitykset ovat työterveyshuollon keskeisin toimenpide, jonka perusteella määräytyy huomattava osa työterveyshuollon muusta sisällöstä. Työpaikkaselvityksellä hankitaan tietoja työn ja työolojen aiheuttamista vaaroista sekä arvioidaan niiden vaikutuksia työntekijän terveyteen. Sitä voidaan pitää työterveyshuollon toiminnan perustana, ja sen avulla selvitetään eri ammattiryhmien töiden sisällöt sekä millaisessa työympäristössä ja millaisilla välineillä työtä tehdään. Työpaikkaselvitysten päätavoite on tunnistaa työntekijän terveyttä sekä työkykyä uhkaavat ja ylläpitävät tekijät.

Työpaikkaselvitykseen kuuluvat esitietojen hankinta, työpaikkakäynnit, tarvittaessa mittaukset ja muut erillisselvitykset sekä johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset (kuvio 1). Työpaikkaselvitys ei ole kertaluonteinen toimenpide, vaan jatkuvaa toimintaa. Erityisen tärkeää on yhteistyö silloin, kun uusia työtiloja tai työmenetelmiä suunnitellaan tai otetaan käyttöön uusia laitteita tai kemikaaleja. Myös työturvallisuuslaki edellyttää sekä ennakoivan työsuojelun huomioon ottamista suunnittelussa että työolojen jatkuvaa seurantaa.

Työpaikkaselvityksen laajuus ja tarvittavat toimenpiteet voivat vaihdella työpaikka- ja toimialakohtaisesti. Vaarat ja haitat voidaan joskus määritellä pelkästään esitietojen ja työpaikkakäynnillä tehtyjen havaintojen avulla. Joskus tarvitaan lisäksi työhygieenisiä mittauksia ja muita erillisselvityksiä, jotka on suunnattu määrätyille osa-alueille esim. muuttuviin työoloihin; työpisteisiin, joissa on oireilevia työntekijöitä; uusien toimintatapojen ja työmenetelmien suunnitteluun. Näiden tarpeiden arviointiin ja toteuttamiseen on asiantuntija-apua saatavilla Työterveyslaitokselta ja sen aluelaitoksilta.

Työpaikkaselvitykseen liittyvistä erillisselvityksistä ergonomiaselvityksen kohteita ovat työolot ja työympäristö, työn organisointi työpisteissä, työtehtävät ja työmenetelmät, kalusteet, koneet ja laitteet. Näistä kohteista saatavien tietojen sopivuutta ja toimivuutta arvioidaan ihmisten toiminnan ja mittojen kannalta. Ergonomiaselvitykseen kuuluvien liikunta- ja verenkiertoelimistön ja aistien kuormittumisen arvioinnin lisäksi tärkeitä erillisselvityksiä ovat fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten haittatekijöiden selvitykset. Työyhteisön toimivuuden ja henkisen hyvinvoinnin selvittämiseen työpaikoilla voidaan käyttää mm. psyykkisten kuormitustekijöiden arviointiohjetta tai työstressikyselyä. Tiedot tapaturmista, todetuista työperäisistä sairauksista ja sairauspoissaoloista kuuluvat työpaikkaselvitykseen, ja ovat tärkeä osa tarpeen ja terveydellisen merkityksen arviointia.

Työnantajalla on vastuu työpaikkaselvitysten toteuttamisessa, ja työterveyshuollon ammattihenkilöt yksin tai yhteistyössä työpaikan edustajien kanssa toteuttavat selvitykset työnantajan kanssa sovitulla tavalla. Työpaikkaselvitysten tekeminen ei ole itsetarkoitus, vaan tärkeintä on selvitysten lopputulos: työterveyshuollon toteuttaminen itse työpaikalla sen todellisten tarpeiden mukaisesti ts. on osattava hyödyntää kerätty tieto työpaikan eduksi.

Kuvio 1. Työpaikkaselvitysten rakenne

Tietojen antaminen ja ohjaus

Työterveyshuollon erityistehtäviin kuuluu tiedottaminen työhön liittyvistä terveysvaaroista ja -haitoista sekä niiden välttämisestä työntekijöille, yrityksen johdolle sekä työsuojelu- ja linjaorganisaatiolle. Työterveyshenkilöstö määrittelee työpaikkaselvityksen tai muun tavoitteellisen toimintansa perusteella, mitkä tekijät työssä ja työpaikan sekä työyhteisön olosuhteissa voivat aiheuttaa sellaisen terveysvaaran tai -haitat, johon on mahdollista vaikuttaa tiedottamisella, ohjauksella tai terveyskasvatuksella. Käytännössä tietoja ja ohjausta voidaan antaa ryhmätilaisuuksissa, kirjallisen ja kuvallisen materiaalin avulla sekä yksilöllisesti terveystarkastusten yhteydessä tai tarvittaessa tietoiskuina ongelmakohtaisesti. Työterveyshuollon tulee yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa sopia tiedotuksen ja ohjauksen käytännön toteutuksesta. Neuvonnan ja ohjauksen yhteensovittaminen uuden työntekijän työhön perehdyttämisen ja opastuksen kanssa on tärkeää.

Tietoa annetaan terveydelle haitallisen tekijän esiintymisestä työssä, sen vaikutuksesta ihmiseen, ehkäisystä ja ensiavusta. Lisäksi apuna voidaan käyttää valtakunnallisia ja työpaikka/toimialakohtaisia tilastoja ja tutkimustuloksia näistä terveysvaaroista ja niiden ehkäisemisestä. Myös mahdollisen ammattitaudin oireista ja muista työstä johtuvista sairauksista, niiden ehkäisystä ja hoidosta tulee antaa ohjeet. Esimerkiksi moniin pesu- ja puhdistustöihin voi liittyä työperäisen ihottuman vaara altistuttaessa ihoa Ärsyttäville tai herkistäville aineille. Tällöin on tarpeen antaa ohjeita ihon suojaamisesta ja hoidosta sekä hakeutumisesta tarvittaessa vastaanotolle.

Yksipuolinen, lihasjännitystä aiheuttava, kiertynyt tai muuten hankala työasento voi aiheuttaa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja, joiden ehkäisemiseksi ergonominen neuvonta, elpymisliikunnan opettaminen ja opastus omaehtoiseen kunnon hoitamiseen ovat hyödyksi.

Työpaikan terveysvaarojen ja -haittojen lisäksi ohjeita ja neuvoja voidaan antaa haitallisten elintapatekijöiden välttämiseksi, esimerkiksi ravitsemusneuvonta, tupakan ja alkoholin haitoista tiedottaminen.

Työterveyshenkilöstön tehtävänä on osallistua työstä johtuvien vaarojen vähentämiseksi työmenetelmien, työskentelytapojen sekä turvallisuus- ja terveystottumusten muuttamiseen liittyvään opetukseen. Laajempi terveyden edistäminen on katsottu meillä myös työterveyshuollon tehtäväksi.

Terveystarkastukset

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat työhönsijoitustarkastukset, alku- ja määräaikaistarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä tai muulloin, kun on perustellusti aihetta epäillä työstä johtuvan työntekijälle terveydellisiä vaaroja sekä työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi tai vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuraamiseksi.

Työterveyshenkilöstö määrittää tarkastusten tarpeellisuuden ja suunnittelee tarkastusten sisällön niiden tietojen mukaan, jotka työpaikkaselvityksessä on saatu työn laadusta, sen asettamista vaatimuksista, kuormitustekijöistä ja työympäristön altisteista (kuvio 2).

Työhönsijoitustarkastus tehdään työhön tullessa, työtehtävien olennaisesti muuttuessa tai silloin, kun vakavan sairauden tai tapaturman jälkeen on arvioitava työhön sopivuus. Tarkastuksessa selvitetään henkilön yleinen terveydentila, kyky selviytyä työssä ja mahdolliset rajoitukset. Näitä voivat olla aikaisempi vika, vamma, sairaus tai erityinen herkkyys, kuten esimerkiksi allergiataipumus. Työhön sijoituksessa nämä tulee ottaa huomioon siten, etteivät työ ja työolot aiheuttaisi haittaa terveydelle. Eräät työt asettavat erityisvaatimuksia, esimerkiksi hyvää näkökykyä ja värinäköä, jotka on tällöin tutkittava.

Alku- ja määräaikaistarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheutuvissa töissä ovat niin sanottuja altistelähtöisiä tarkastuksia. Tällä tarkoitetaan sitä, että työympäristössä on jokin fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä, joka saattaa aiheuttaa haittaa terveydelle ja jonka vaikutuksia on määräajoin seurattava. Yleisin tässä tarkoitettujen tarkastusten syy on melu. Jos melutaso työpaikalla ylittää kuulovamman riskirajan 85 desibeliä A-äänitasossa mitattuna, on kuulon tutkimus audiometrillä tehtävä melutyöhön tullessa ja sen kuluessa määrävälein. Keuhkojen röntgentutkimus ja toimintakokeet ovat tarpeen, jos työpaikan ilmassa on haitallisessa määrin epäorgaanisia pölyjä (kivipöly, asbesti) tai orgaanisia, eläin tai kasvikunnasta peräisin olevia pölyjä, jotka saattavat aiheuttaa työperäisiä hengityselinten sairauksia. Useiden teollisuuskemikaalien pitoisuuksia elimistössä voidaan tarkkailla laboratoriokokein (esimerkiksi veren lyijypitoisuus) tai mitata niiden mahdollisia vaikutuksia erilaisilla elimistön toimintakokeilla. Jos tarkastusten tuloksista ilmenee liiallinen altistuminen tai muu terveyden haitta, on työpaikalla ryhdyttävä teknisiin tai muihin toimiin vaarojen vähentämiseksi.

Muita terveystarkastuksia voidaan tehdä työkyvyn selvittämiseksi tai vajaakuntoisten työntekijöiden toimintakyvyn seuraamiseksi. Lakisääteisten tarkastusten lisäksi työpaikkaterveydenhuollossa voidaan tehdä muita suunnattuja terveystarkastuksia, joita ovat esimerkiksi ammatti- tai ikäryhmätarkastukset.

Kuvio 2. Terveystarkastustarpeen määrittely

Työkykyä ylläpitävä toiminta

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä työterveyshuollosta (1348/94) määritellään työkykyä ylläpitävä toiminta seuraavasti: Työpaikkojen työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistoimintaorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa.

Työkykyä ylläpitävä toiminta on osa kaikkia työterveyshuollon työympäristöön ja työyhteisöön kohdistuvia toimintoja. Se on johdonmukaista, suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jonka toteuttamisessa työterveyshuolto asiantuntijana hoitaa lakisääteiset tehtävänsä. Tyky-toiminnan tehtäviin sisältyy sekä työperäisten ja muiden sairauksien ehkäisy että terveyden edistäminen vaikuttamalla työpaikan työntekijöihin, fyysiseen työympäristöön ja työyhteisöön. Nämä voidaan kirjata työsuojelun toimintaohjelmaan, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan ja henkilöstöpoliittiseen ohjelmaan. Tyky-toiminnan toimintasuunnitelmat toteutetaan yhteistyössä henkilöstön sekä työterveyshuollon ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan piiriin kuuluvat kaikki työssä olevat ilman ikä tai ammattirajoitusta ja ilman todettua sairautta. Tällöin toiminnan tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn edistäminen. Erityiset toimet työkyvyn ylläpitämiseksi kohdistuvat henkilöihin, joilla todetaan työkykyä uhkaavaa oireilua, sairastelua tai vajaakuntoisuutta. Kuviossa 3 on hahmoteltu tyky-toiminnan sisältöjä terveille, oireileville ja sairaille. Aloitteen toiminta- ja työkyvyn arvioimiseksi voi tehdä henkilö itse, esimiehet, työterveyshuolto tai Kansaneläkelaitos. Työterveyshuollon asema vajaakuntoisuuden ja kuntoutustarpeen arvioinnissa on keskeinen.

Toimenpiteet työkyvyn säilyttämiseksi voivat kohdistua työtapoihin, työoloihin ja -ympäristöön, työyhteisöön, työn hallintaan, työaikajärjestelyihin, lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen tai uudelleen koulutukseen ja -sijoitukseen.

Kuvio 3. Työkykyä ylläpitävä toiminta

Vajaakuntoisten seuranta ja kuntoutukseen ohjaus

Työpaikalla saattaa esiintyä tekijöitä, jotka eivät aiheuta terveyden menettämisen vaaraa terveelle työntekijälle, mutta jotka voivat olla vaaraksi vian, vamman tai sairauden vuoksi vajaakuntoiselle työntekijälle. Kaikkien pysyviä sairauksia sairastavien työntekijöiden seurantaa ei kuitenkaan edellytetä, jos työssä ei esiinny sairautta edistäviä tekijöitä.

Työolojen ja suorituskyvyn seurannalla pyritään varmistamaan, ettei tällaisen henkilön terveydentila huononisi työstä johtuvan altistumisen tai vaaratekijän vuoksi. Työterveyshuolto pyrkii työympäristöön vaikuttamalla poistamaan mahdolliset työperäiset altistustekijät. Myös työntekijän uudelleen sijoittaminen voi tulla kyseeseen. Työterveyshuollon tulee tarvittaessa myös tehdä aloite henkilön hoitoon tai kuntoutukseen ohjaamisesta. Tämä on tehtävä riittävän varhain, jotta työ- ja toimintakyvyn aleneminen ei johtaisi ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.

Kuntoutussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen tapahtuu asiantuntijoiden toimesta, mutta aina yhteistyössä kuntoutujan kanssa.

Kuntoutusrahalaissa on säädetty mahdollisuuksista kuntoutusrahan maksamiseen, mikäli kuntoutus perustuu hoitavan tai työterveyshuoltoon nimetyn lääkärin lausuntoon.

Ensiapu

Työturvallisuuslaissa tarkoitetun ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja ylläpitämiseen käytetään asiantuntijoina terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Työpaikan ensiapuvalmiuteen kuuluvat tarkoituksenmukaiset esiapuvälineet, riittävä määrä ensiavun antamiseen perehtyneitä henkilöitä sekä ohjeet avun hankkimiseksi.

Tavanmukaisten ensiaputaitojen ja -välineiden antaman valmiuden lisäksi työpaikkojen ensiavun suunnittelussa tulee ottaa huomioon kunkin työpaikan erityisolot, kuten työssä käytettävät laitteet ja aineet. Esimerkiksi kemikaalionnettomuuksien varalta on tarpeen laatia erityisohjeet. Työpaikan ensiapusuunnittelun tulee liittyä kiinteästi työpaikan väestönsuojelu-, paloturvallisuus- ja pelastuspalvelujärjestelyihin.

Muu terveydenhuolto

Edellä mainittujen lakisääteisten työterveyshuoltotoimintojen lisäksi työnantaja voi kustannuksellaan järjestää myös muita terveydenhuoltopalveluita, kuten sairaanhoitoa. Tämän toiminnan kustannuksista on tietyin edellytyksin työnantajalla oikeus saada korvausta Kansaneläkelaitokselta.

Yrittäjien ja muiden omaa työtään tekevien työterveyshuolto

Terveyskeskuksen on pyydettäessä järjestettävä yrittäjien ja muiden omaa työtään tekevien työterveyshuolto. Palvelut voidaan haluttaessa hankkia myös yksityiseltä lääkäriasemalta. Näiden palvelujen sisältä ja korvausperusteet vastaavat soveltuvin osin työnantajan järjestämää työterveyshuoltoa.

Työterveyshuollon kustannusten korvaaminen

Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteena on edistää ennalta ehkäisevän, terveyttä edistävän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan toteutumista työpaikoilla sekä parantaa työterveyshuollon toimintaedellytyksiä.

Työnantajalla on sairausvakuutuslain 29 ¤:n nojalla oikeus saada korvausta järjestämänsä työterveyshuollon kustannuksista. Korvaukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: työterveyshuollon kustannukset kuuluvat korvausluokkaan I ja sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset korvausluokkaan II. Korvausta maksetaan 50 % korvausluokittain hyväksytyistä kustannuksista. Korvaus määräytyy laskennallisten työntekijäkohtaisten enimmäismäärien mukaan, jotka tarkastetaan vuosittain.

Korvausta maksetaan hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden mukaisesti järjestetyn työpaikkaterveydenhuollon kustannuksista. Hyvän työterveyshuoltokäytännön yleisperiaatteet on määritelty työterveyshuollon sisältää koskevassa valtioneuvoston päätöksessä 950/94 ja sen nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä 1348/94. Korvausperusteet on määritelty valtioneuvoston päätöksessä 951/94. Kansaneläkelaitos on lisäksi antanut ohjeita kustannusten korvaamisesta (Kansaneläkelaitoksen hallituksen päätös 28.11.1994)P.

Korvaukseen oikeuttavia kustannuksia ovat työpaikkakohtaiseen tarpeeseen perustuvan työterveyshuollon kustannukset. Työterveyshuollon voimavaratekijöitä ovat terveydenhuollon ammattihenkilöiden palvelut, heidän tarvitsemansa asiantuntijapalvelut, työterveyslääkärin määräämät laboratoriotutkimukset ja radiologiset tutkimukset sekä työterveysaseman perustamista ja ylläpitoa koskevat muut voimavarat.

Korvauksen piiriin kuuluvat edellä mainittujen voimavarojen käytöstä aiheutuneet kustannukset. Kun työnantaja on järjestänyt työterveyshuollon palvelut omalla tai työnantajien yhteisellä työterveysasemalla, korvauksen piiriin kuuluvat toiminnasta aiheutuvat perustamis- ja käyttökustannukset. Kun palvelut on ostettu terveyskeskukselta tai muulta työterveyshuoltopalveluja antamaan oikeutetulta laitokselta (yksityinen lääkäriasema) tai henkilöltä, hyväksytään korvattavaksi niiden perimät, työterveyshuollon voimavaroja vastaavat maksut ja palkkiot.

Työnantaja voi työterveyshuollon lisäksi järjestää työntekijöilleen sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa. Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaan tulisi työnantajan työterveyshuollosta vastaavan henkilön vastata myös näiden palvelujen tuottamisesta. Korvauksen piiriin kuuluu yleislääkäritasoinen avosairaanhoito.

Kun työterveyslääkäri tarvitsee toimintansa tueksi erikoislääkärin lausunnon työntekijän työkyvystä ja hoitomahdollisuuksista, ovat tästä aiheutuneet kustannukset korvattavia. Erikoislääkäriä käytettäessä hoitovastuun säilyy työterveyslääkärillä.

Työnantaja korvauksen hakijana

Työnantaja hakee korvausta kirjanpitoonsa perustuvista työpaikkaterveydenhuollon kustannuksista kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Hakemus tehdään Kansaneläkelaitoksen lomakkeille.

Kansaneläkelaitoksella on oikeus tarkastaa työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon liittyvä kirjanpito sekä saada tietoja korvaushakemuksen ratkaisemiseksi ja työterveyshuollon toteutumisen seuraamiseksi. Lisäksi Kansaneläkelaitoksella on oikeus antaa ohjeita korvauksen hakemisesta.

Työnantajan korvaushakemuksessa selvitetään kyseisen tilikauden työterveyshuollon kustannukset ja niitä vastaava toiminta. Hakemukseen liitetään työterveyshuollon toimintasuunnitelma seuraavalle kaudelle ja työsuojelutoimikunnan tai, mikäli toimikuntaa ei ole, työsuojeluvaltuutetun lausunto tai selvitys siitä, että lausunnon antamiseen on ollut mahdollisuus. Lausuntoa ei tarvita, jos työpaikalla on alle 10 työntekijää eikä sinne ole valittu työsuojeluvaltuutettua.

Korvaushakemuslomakkeita ja korvaamista käsitteleviä esitteitä saa Kansaneläkelaitoksen toimistoista. Hakemus toimitetaan Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoon tai Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosastoon, jonka osoite on PL 78, 00381 Helsinki.

Yrittäjän työterveyshuollon kustannusten korvaaminen

Yrittäjällä tai muulla omaa työtään tekevällä on oikeus saada Kansaneläkelaitokselta korvausta hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden mukaisesti järjestetyn korvausluokkaan I kuuluvan työterveyshuollon kustannuksista. Kustannusten korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin työnantajan korvausperusteita.

Korvausta maksetaan 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintään yrittäjäkohtaisen laskennallisen enimmäismäärän mukaan.

Yrittäjä tai muu omaa työtään tekevä, joka on ostanut työterveyshuoltopalvelut yksityiseltä työterveyshuoltopalveluja antamaan oikeutetulta laitokselta tai henkilöltä, hakee kustannuksistaan korvausta kotipaikkakunnaltaan olevasta Kansaneläkelaitoksen toimistosta kuuden kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä. Palvelut antaneen laitoksen selvityslomakkeessa on korvaushakemusosa, jonka yrittäjä täyttää.

Jos yrittäjän työterveyshuolto on järjestetty kunnallisessa terveyskeskuksessa, yrittäjä maksaa terveyskeskukselle omavastuuosuuden, ja terveyskeskus hakee korvausta jäljelle jäävistä kustannuksista Kansaneläkelaitoksen toimistosta.

Terveyskeskuksen toteuttamat maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon liittyvät tilakäynnit ja työoloselvitykset korvataan kunnille kokonaan sairasvakuutusvaroista ja muista valtion varoista, eikä niistä näin ollen aiheudu kustannuksia näille yrittäjille.

Työterveyshuoltolainsäädännön noudattamisen valvonta

Työterveyshuollon valvonta kuuluu sekä työsuojeluviranomaisille että terveydenhuoltoviranomaisille. Sosiaali- ja terveysministeriölle ja lääninhallituksille kuuluvat työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja työterveyshuollon lääketieteellisen sisällön valvonta. Työsuojeluviranomaisten velvollisuus on valvoa, että työnantaja on järjestänyt työterveyshuoltolain ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiset työterveyshuoltopalvelut.

Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden valvonta on osa työpaikkojen normaalia tarkastustoimintaa. Tarkastusten yhteydessä selvitetään, miten palvelujen järjestämisestä on sovittu. Lisäksi tarkastetaan työterveyshuoltolain toimenpiteiden kuten työpaikkaselvitysten, tyky-toiminnan, lääkärintarkastusten, vajaakuntoisten seurannan, ensiapukoulutuksen jne. toteuttaminen. Valvonnassa toimitaan työsuojelulainsäädännön valvontaperiaatteiden mukaisesti. Työsuojeluviranomainen antaa ohjeita ja neuvoja tai tarvittaessa työnantajaa velvoittavan päätöksen.

EU ja työterveyshuolto

Euroopan Yhteisöjen ja Unionin työsuojelupolitiikan tavoite osana ns. sosiaalista ulottuvuutta on työsuojelun korkea taso. Sen perusperiaatteita ovat:

• työpaikan turvallisuus- ja terveysvaarojen arviointi
• tehtäviinsä pätevä työturvallisuus- ja terveydenhuoltohenkilöstö
• työnantajan ja työntekijöiden tasapainotettu osallistuminen työsuojelua koskevien asioiden päätöksentekoon
• työntekijän oikeus tietää terveyttä ja turvallisuutta koskevista sekä vakavista että piilevistä tekijästä ja näiden ehkäisemiseksi annettu ohjaus ja neuvonta.

Periaatteet ovat läpikäyvinä työsuojelua koskevissa direktiivissä. Direktiivillä tarkoitetaan lainsäädäntövelvoitetta, jolla sen sisältämät määräykset saatetaan voimaan kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisella tavalla. Direktiivien määräyksiä voidaan täsmentää standardeilla, jotka koskevat esimerkiksi koneiden ja laitteiden turvallisuutta tai työolojen muita kuormitus- ja vaaratekijöitä.

EU:n työsuojeludirektiivit ja niistä johtuvat kansalliset säädökset velvoittavat työnantajia ja joissakin tapauksissa myös työterveyshuoltoa. Näitä ovat määräykset, jotka koskevat riskien arviointia, ohjeiden antamista ja terveystarkastuksia.

Työterveyshuolto kannattaa

 Työterveyshuolto

• selvittää ja arvioi kuormitus- ja vaaratekijöitä ja antaa asiantuntija-apua niiden poistamiseksi
• tiedottaa ja neuvoo
• arvioi työkykyä ja seuraa terveydentilaa
• tukee tiedoillaan ja taidoillaan työkykyä ylläpitävää toimintaa yksilön, työympäristön ja työyhteisön kehittämisen alueilla, mitä kautta vaikutetaan myös tuottavuuteen
• ehkäisee ammattitauteja ja muita työperäisiä sairauksia
• ehkäisee ennenaikaista työkyvyttömyyttä, vähentää eläkemenoja
• vähentää sairauspoissaoloja
• voi tehdä työsuojelun ja työterveyshuollon kannattavuuslaskelmia yhdessä työpaikan kanssa tai kannustaa työpaikkaa tekemään niitä itse.

Työntekijälle tapaturmasta tai sairastumisesta aiheutuvan fyysisen ja/tai henkisen tasapainon järkkymisen lisäksi aiheutuu poissaoloista kustannuksia työnantajalle. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevin toimin voidaan vähentää työntekijöitä altistavia terveysvaaroja ja näin vähentää myös sairauspoissaoloja. Toimintaan sijoitetut taloudelliset panostukset voidaan saada nopeastikin takaisin. Työntekijöiden terveyden, toimintakyvyn ja työympäristön kehittäminen tuleekin nähdä investointina. Työterveyshuolto palvelee sekä yksilön että yrityksen tarpeita, kun käytetään yhteistyössä hyväksi sekä yrityksen että työterveyshuollon erityisosaamista.

Työterveyshuollolla on runsaasti tietoa, jota voidaan hyödyntää tehtäessä yrityksen henkilöstöä koskevia päätöksiä. Turvallinen ja terveellinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö sekä työ- ja toimintakykyinen henkilöstö lisäävät työn tuottavuutta ja ovat osa työpaikan laatuajattelua.

Lisätietoja työterveyshuollon toiminnasta ja sisällöstä

TYÖTERVEYSHUOLTO.
Lakikokoelma 1998. Oy Edita Ab.
Julkaisua myy: Edita/julkaisumyynti, PL 800, 00043 Edita
Puh. (09) 566 0266

ENSIAPUVALMIUS TYÖPAIKOILLA.
Turvallisuustiedote 4.Työministeriö 1996.
Julkaisua myy: Sosiaali- ja terveysministeriä, työsuojeluosasto/
julkaisumyynti PL 536, 33101 Tampere
Puh. (03) 260 8535

OHJEET TERVEYSTARKASTUKSIKSI ERITYISTÄ SAIRASTUMISEN VAARAA AIHEUTTAVISSA TÖISSÄ.
Työterveyslaitos, sosiaali- ja terveysministeriö 1994.

TYÖKYVYN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET
Toim. H. Anttonen, L. Piikivi, A. Vuolteenaho, I. Kopperoinen,
Työterveyslaitos, Helsinki 1998

TYÖKYKY HALLINTAAN - SUUNNITELMAT KÄYTÄNNÖN TOIMINNAKSI
Toim. T. Aro ja E. Matikainen,
Työterveyslaitos, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Helsinki 1998.

HYVÄ TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNTÖ
Työterveyslaitos, sosiaali- ja terveysministeriö 1997.
Julkaisuja myy: Työterveyslaitos/julkaisumyynti
Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki
Puh. (09) 4747 543

Kansaneläkelaitoksen julkaisut:

TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN. Ohjeita työnantajille korvausten hakemisesta ja hakemuslomakkeiden täyttämisestä. 1997.

YRITTÄJIEN TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN. Ohjeita yrittäjille ja palveluiden antajille korvauksen hakemisesta ja hakemuslomakkeiden täyttämisestä. 1997.