Eurooppa uudelle vuosituhannelle
Vuosituhannen vaihde pysäyttää meidät
miettimään mennyttä ja tulevaa. Myös Euroopan unionissa on tarpeen pohtia, mihin
suuntaan tulevalla vuosituhannella halutaan kulkea. Kansalaisnäkökulman tulee ohjata
tulevaa työtämme aikaisempaa selvemmin. Työllisyys, sosiaalinen hyvinvointi ja terveys
ovat kansalaisille jokapäiväisessä elämässä asioista keskeisimpiä. Meidän tulee
oman toiminta-alueemme osalta löytää vastauksia myös niihin uusiin haasteisiin, joita
globalisaatio, unionin laajentuminen sekä uusi teknologia synnyttävät.
Amsterdamin sopimuksen toimeenpanon tulee
olla tehokasta ja ripeää, jotta työllisyyttä saadaan edistetyksi. Työllisyys on
jatkossa otettava huomioon kaikessa unionin toiminnassa, kuten talouspolitiikan
koordinoinnissa ja rakennerahastopolitiikassa. EU:n työllisyysstrategian valmistelu ja
toteuttaminen tapahtuu laajapohjaisesti yhdessä Euroopan tason työmarkkinaosapuolten
kanssa.
Amsterdamin sopimus antaa unionille uusia
mahdollisuuksia edistää eurooppalaista hyvinvointia ja sosiaalipolitiikkaa.
Taloudellisessa integraatiossa on EU-tasolla edetty jo pitkälle talous- ja rahaliittoon
ja talouspoliittiseen koordinaatioon. Taloudellisen integraation vaikutuksista
työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan tarvitaan keskustelua. Haluamme nyt konkreettista
sisältöä unionin sosiaaliselle ulottuvuudelle.
Unionin työoikeus- ja työsuojelusääntely
sekä kansanterveyspolitiikka ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten EU-tason toimilla on
käytännön merkitystä kansalaisten elämään. Erityisesti päätöksenteon
terveysvaikutuksiin tulisi kiinnittää huomiota.
Naisten ja miesten välisen tasa-arvon eteen
on tehty jo paljon. Silti valtavirtaistamisperiaatteen vahvistaminen ja tasa-arvon
toteuttaminen käytännössä on yhä laaja tehtäväkenttä.
Työ-, sosiaali-, terveys- ja
tasa-arvopolitiikasta vastaavina ministereinä olemme vakuuttuneita siitä, että
koordinoidulla ja tavoitteellisella yhteistyöllä voidaan saada aikaan paljon;
kansallisesti, Euroopassa ja globaalisti.
(Allekirjoitus:)
Sinikka Mönkäre (Työministeri),
Maija Perho (Sosiaali- ja terveysministeri)
Eva Biaudet (Peruspalveluministeri)
Johdanto
Suomen puheenjohtajakaudelle antaa leimaa
Amsterdamin sopimuksen voimaantulo. Uusi sopimus antaa mahdollisuuksia myös uusille
avauksille sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi, työllisyysstrategian tehostamiseksi
ja terveyden suojelun varmistamiseksi EU:n politiikoissa. Tiivis yhteistyö Euroopan
parlamentin kanssa on eurooppalaiselle päätöksenteolle uuden sopimuksen myötä
entistä tärkeämpää.
Keskeinen painoalue Suomen
puheenjohtajakaudella on vuoden 2000 työllisyyssuuntaviivojen valmistelu. Suomi pyrkii
kiinnittämään erityistä huomiota työvoiman ikääntymiseen liittyviin haasteisiin ja
sukupuolten tasa-arvon periaatteen sisällyttämiseen kansallisiin työllisyysohjelmiin
sekä työ- ja sosiaaliasioita koskevaan vähimmäissääntelyyn.
Työllisyysseuranta sopeutetaan Amsterdamin
sopimuksen työllisyyttä koskeviin määräyksiin. Suomen kaudella pyritään
käsittelemään Amsterdamin sopimuksen 130 artiklan mukaisen uuden työllisyyskomitean
perustamista neuvoston avuksi työllisyysseurantaan. Suomi pyrkii aloittamaan eräiden
muidenkin Amsterdamin sopimuksen perusteella annettavien komission esitysten käsittelyn
neuvostossa.
Suomi haluaa jatkaa EU-tason keskustelua
sosiaaliturvan kehittämisestä. Eurooppalainen keskustelu erityisesti talouden ja
sosiaaliturvan vuorovaikutuksesta on tarpeen.
Ensimmäisiä vastauksia uuden vuosituhannen
terveyspoliittisiin haasteisiin on jo etsitty edeltävien puheenjohtajakausien aikana.
Keskustelua unionin kansanterveyden alan toiminnan kehittämisestä jatketaan Suomen
puheenjohtajakaudella. Amsterdamin sopimus tuo entistä painavamman velvoitteen ottaa
huomioon poliittisten päätösten vaikutukset kansalaisten terveyteen.
Suomen puheenjohtajakaudella jatkuvissa
laajentumisneuvotteluissa korostuvat myös hakijamaiden työ-, sosiaali- ja
terveyspolitiikan kysymykset. Samalla on pohdittava, miten laajentuminen vaikuttaa
Euroopan unionin omaan toimintaan.
EU-tason työ-, sosiaali- ja
terveyspolitiikkaa tehdään globalisoituvassa maailmassa yhä enemmän sidoksissa
kansainvälisiin kehyksiinsä.
Työllisyyden
edistäminen
Suomen keskeisin työllisyyteen liittyvä
tehtävä työ- ja sosiaalineuvostossa on vuoden 2000 työllisyyssuuntaviivojen valmistelu
Helsingin Eurooppa-neuvoston kokoukseen. Vuoden 2000 työllisyyssuuntaviivat ja vuotta
1999 koskeva komission ja neuvoston yhteinen työllisyysraportti käsitellään
ensimmäistä kertaa Amsterdamin sopimuksen määräysten mukaisesti. Suomi pyrkii
mukauttamaan työllisyysstrategiaa Amsterdamin sopimukseen myös ottamalla
mahdollisuuksien mukaan käsiteltäväksi ehdotuksen sopimuksen 130 artiklan mukaisen
työllisyyskomitean perustamisesta.
Suomessa pidettävä epävirallinen työ- ja
sosiaalineuvosto keskittyy työvoiman ikääntymiseen liittyviin haasteisiin. Lisäksi
Suomi järjestää ministeritason konferenssin, jossa käsitellään sukupuolten
tasa-arvon toteutumista EU:n työllisyyssuuntaviivoja toteuttavissa kansallisissa
työllisyysohjelmissa.
Eräs keskeinen Suomen puheenjohtajakauden
teema on julkisten työvoimatoimistojen palvelujen laadun kehittäminen. Suomi
järjestää tästä aiheesta työvoimatoimistojen verkostoseminaarin, johon kutsutaan
keskushallinnon lisäksi myös paikallisten julkisten työvoimatoimistojen edustajat.
Suomen puheenjohtajakaudella valmistellaan
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) uuden rakennerahastokauden 2000 Š 2006 tavoiteohjelmia.
Rakennerahastoja koskevassa uudessa yleisasetuksessa ja ESR-asetuksessa vahvistetaan ja
selkeytetään toisaalta ESR:n ja muiden rakennerahastojen välistä kytkentää ja
toisaalta työllisyysstrategian ja kansallisten työllisyysohjelmien keskinäistä
kytkentää. Nämä asiat otetaan huomioon vuoden 2000 työllisyyssuuntaviivojen
valmistelussa.
Työelämän, sosiaalisen
vuoropuhelun ja työsuojelun kehittäminen
Työelämän vähimmäissääntelyn osalta
Suomi pyrkii jatkamaan vireillä olevien työoikeusdirektiivien käsittelyä siitä, mihin
se on Saksan kaudella päättynyt. Direktiivit käsittelevät mm. työntekijöiden
osallistumisen järjestämistä eurooppayhtiössä sekä työaikasääntelyä.
Suomi korostaa myös työn
uudelleenorganisoinnin työllisyysvaikutuksia sekä mahdollisuuksia helpottaa työn ja
perhe-elämän yhteensovittamista joustavoittamalla työaikoja. Suomi järjestää
konferenssin työaikapolitiikasta. Tarkoituksena on pohtia, voidaanko työajan
uudelleenorganisoinnin avulla kehittää joustavia ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä
työnantajaa että työntekijää.
Suomi pitää tärkeänä yhteisön tason
sosiaalisen vuoropuhelun kehittämistä. Suomi kutsuu koolle pysyvän työllisyyskomitean
keskustelemaan vuoden 2000 työllisyyssuuntaviivoista sekä työllisyyden
yhteisraportista.
Suomi pyrkii edistämään työsuojelun
minimisääntelyn täydentämistä, mikä merkitsee mm. Saksan kaudella käsittelyyn
otetun fysikaalisia tekijöitä koskevan direktiivin ensimmäisen tärinää koskevan osan
jatkotyöstämistä. Työsuojelun alueella käsitellään myös räjähdysalttiita tiloja
koskevaa direktiiviä. Samoin Suomi saattaa ottaa käsittelyyn vuoden 1998 lopulla annetun
esityksen työvälineiden käyttöä koskevan direktiivin muuttamisesta. Mikäli komission
ehdotus valmistuu ajoissa, otetaan käsittelyyn myös asbestityötä koskevan direktiivin
muutos.
Maasta toiseen liikkuvien
henkilöiden sosiaaliturvan yhteensovittaminen
Maasta toiseen liikkuvien henkilöiden
sosiaaliturvan koordinoinnin alueella Suomi aikoo puheenjohtajakaudellaan keskittyä
sosiaaliturvan koordinointiasetuksen 1408/71 muutosehdotukseen, jolla on tarkoitus sekä
yksinkertaistaa että muuttaa nykyistä säännöstöä. Tämän laajan
kokonaisuudistuksen varsinainen käsittely aloitetaan Suomen kaudella neuvoston
sosiaaliasiain työryhmässä.
Suomi järjestää syyskuun alussa tätä
kokonaisuudistusta käsittelevän seminaarin, jonka toivotaan osaltaan selvittävän
komission ja jäsenvaltioiden näkemyksiä uudistuksesta. Seminaari antanee myös
viitteitä siitä, mitkä olisivat aiheen sopivat käsittelytavat, aikataulut ja
mahdolliset erityisalueet, jotka voitaisiin parhaiten ottaa esille ensimmäisinä.
Sosiaaliturvan koordinoinnin alueella saattaa
esillä olla myös ehdotus kolmansien maiden kansalaisia koskevaksi asetuksen muutokseksi.
Naisten ja miesten
välisen tasa-arvon edistäminen
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen
kansallisissa työllisyys- ja työmarkkinapolitiikoissa on tavoitteena Suomessa
järjestettävässä ministeritason konferenssissa. Aihetta lähestytään
työllisyyspolitiikan suuntaviivojen toimeenpanon näkökulmasta. Erityisesti
keskustellaan siitä, miten jäsenvaltiot ovat onnistuneet toteuttamaan Cardiffin ja
Wienin Eurooppa-neuvostoissa hyväksytyt tavoitteet sukupuolten tasa-arvon periaatteen
sisällyttämisestä läpäisyperiaatteella kansallisiin työllisyysohjelmiin, jotka
laaditaan työllisyyssuuntaviivojen toimeenpanoa varten.
Tasa-arvon alueella tulee Suomen
puheenjohtajakaudella olemaan esillä myös vuosittainen Pekingissä 1995 pidetyn YK:n
naisten maailmankonferenssin toimintaohjelman seuranta. Seurantaraportointia
selkiytetään Suomen kaudella. Tavoitteena on, että tästä lähtien seurantamenetelmiä
kehitettäisiin käytännönläheisesti tarkastelemalla kunakin vuonna yhtä tai useampaa
aihealuetta. Suomen kaudelle kaavaillaan tarkasteltavaksi alueeksi naisten osallistumista
päätöksentekoon.
Arvioitaessa EU:n 4. tasa-arvo-ohjelman
toteutumista luodaan pohjaa mahdolliselle uudelle ohjelmalle.
Sosiaalisen osallisuuden
edistäminen ja syrjinnän torjunta
Amsterdamin sopimus avaa uusia
mahdollisuuksia sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi ja syrjinnän torjumiseksi. Suomi
pitää tärkeänä näiden mahdollisuuksien toteuttamista siten, että eurooppalaista
yhteiskuntaa rakennetaan kaikkien väestöryhmien tarpeille. Amsterdamin sopimuksen 13
artiklan perusteella yhteisö voi käynnistää toimia sukupuoleen, rotuun, etniseen
alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen
suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Puheenjohtajamaana Suomi odottaa
mielenkiinnolla komission aloitteita näillä alueilla
Puheenjohtaja haluaa YK:n ikäihmisten vuonna
1999 kiinnittää huomiota väestön ikääntymisen vaikutuksiin paitsi heinäkuussa
järjestettävässä epävirallisessa työ- ja sosiaalineuvostossa myös ikäihmisten ja
vammaisten itsenäistä elämää käsittelevässä konferenssissa lokakuussa. Suomi
korostaa ihmisten toimintakyvyn edistämistä koko elämän ajan.
On myös varmistettava, että lasten ja
nuorten tarpeisiin kiinnitetään jatkuvaa huomiota.
Suomi korostaa myös yhteisön tason
toimintaa pakolaisten integroimiseksi yhteiskuntaan. Tämän vuoksi Suomi aikoo aloittaa
aihetta koskevan toimintaohjelman käsittelyn.
Keskustelu sosiaaliturvan
ja talouden välisestä vuorovaikutuksesta
Suomi haluaa jatkaa eurooppalaista
keskustelua sosiaaliturvan kehittämisestä. Keskustelua talouden ja sosiaaliturvan
vuorovaikutuksesta tulee syventää tilanteessa, jossa taloudellinen integraatio on
edennyt EMU:un saakka. Sosiaaliturvan rahoitus on uuden vuosituhannen alun suuri haaste.
Teemaa käsitellään marraskuussa järjestettävässä konferenssissa
"Sosiaaliturvan rahoitus Euroopassa".
Puitteet uuden
vuosituhannen terveystoiminnalle
Euroopan unionin vastausta uuden
vuosituhannen terveyshaasteisiin on etsitty jo usean puheenjohtajamaan johdolla
pohjustamalla yhteisön uutta kansanterveysstrategiaa. Kansanterveyden uuden kehysohjelman
odotetaan viitoittavan yhteisön terveysalan toimintaa lähes vuosikymmeneksi. Käynnissä
olevien kansanterveysohjelmien arviointi antaa mahdollisuuden oppia menneestä.
Yhteisön toimet on suunnattava tärkeimpiin
kansanterveysongelmiin. Näin voidaan edistää kansalaisten terveyden ja toimintakyvyn
säilymistä pitenevän elinkaaren kaikissa vaiheissa. Toimintakyvyn ja elämänlaadun
edistäminen edellyttää paneutumista myös mielenterveyteen. Mielenterveys on keskeinen
kansanterveyden elementti. Suomi järjestää puheenjohtajakauden konferenssin
mielenterveyden ja sosiaalisen osallisuuden edistämisestä Tampereella lokakuussa 1999.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää
nuorten terveyteen, kun ratkotaan tupakkatuotteisiin ja alkoholiin liittyviä ongelmia.
Tupakoinnin ehkäiseminen on ollut EU:n
terveyspolitiikan tärkeimpiä tehtäviä. Edistysaskeleet ovat olleet merkittäviä.
Komission tuleva kertomus tupakoinnin vähentämisestä antaa mahdollisuuden jatkotoimiin.
Terveys unionin kaikissa
toimissa
Amsterdamin sopimus velvoittaa entistä
selvemmin ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun kaikissa yhteisön politiikoissa ja
toiminnoissa. Suomen puheenjohtajakaudella pyritään tälle velvoitteelle etsimään
konkreettista sisältöä. Komissiolta odotetaan myös kertomusta siitä, miten terveys on
otettu huomioon yhteisön politiikoissa.
Neuvoston työn kehittämistä koskeva
keskustelu on käynnistymässä Suomen puheenjohtajakaudella. Terveysneuvostossa edelliset
puheenjohtajat ovat jo aloittaneet keskustelun siitä, miten yhteisön instituutiot
voisivat tarkastella organisaatioitaan ja työmenetelmiään. Yksittäisenä kysymyksenä
voidaan nostaa esiin lääkkeitä koskevien aloitteiden käsittely neuvostossa.
Parhaillaan käsittelyssä ovat direktiivi kliinisistä lääketutkimuksista sekä
lääkintälaitedirektiivin muutos.
Terveyden kannalta tärkeitä sektoreita ovat
esimerkiksi maatalous-, ympäristö- ja liikennepolitiikka. Euroopan yhteisön tutkimuksen
kehysohjelma tukee terveyteen liittyvien tietojärjestelmien kehittämistä.
Sisämarkkinamääräykset säätelevät monia terveyteen vaikuttavia tuotteita.
Myös EU:n huumeiden vastainen toiminta
edellyttää kansanterveysnäkökulman vahvistamista. Unionin huumausainestrategiaa
valmistellaan parhaillaan vuosiksi 2000-2004.
Lapsiin, nuoriin ja
naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy
Lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuva
väkivalta on moniulotteinen yhteiskunnallinen, juridinen ja kansanterveydellinen ongelma,
jonka torjumisessa eurooppalainen yhteistyö voi tukea kansallisia ponnistuksia. Euroopan
unionin toimielimet ovat osoittaneet vahvaa poliittista tahtoa nostamalla väkivallan
ongelman eurooppalaiselle asialistalle ja etenemällä nopeasti asiaa käsittelevän
Daphne-ohjelman valmistelussa. Puheenjohtajavaltio pitää tärkeänä, että komissio voi
jatkaa tukeaan lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja seksuaalisen
hyväksikäytön torjunnalle.
Suomi järjestää puheenjohtajakaudellaan
asiantuntijakokouksen osana EU:n laajuista naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista
kampanjaa.
Eurooppalaisen toiminnan
kansainvälinen ulottuvuus
Suomi haluaa korostaa puheenjohtajakaudellaan
sitä, että EU-tason työ-, sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittäminen ei tapahdu
tyhjiössä. Globaalistuvassa rajoja ylittävien haasteiden maailmassa on yhä
tärkeämpää, että EU osallistuu maailmanlaajuisen sosiaalisen kehityksen
edistämiseen. Toisaalta eri toimijoiden työn yhteensovittaminen Euroopassa antaa
mahdollisuuden koordinoituun ja vahvistettuun vaikuttamiseen.
Ulkopuolinen kehitys heijastuu Euroopan
unioniin. EU:n pohjoisilta rajoilta löytyy syvä sosiaalinen ja terveydellinen kuilu. Sen
tasoittamiseksi esitetään operationaalisia toimenpiteitä Wienin Eurooppa-neuvoston
vastaanottamassa komission väliraportissa, joka koskee unionin politiikkojen pohjoista
ulottuvuutta. Jatkovalmistelussa on tärkeää ottaa huomioon työ-, sosiaali- sekä
terveyssektorin kehittäminen alueella, jonka kosketuspinta unioniin vahvistuu tulevan
laajentumisen myötä entisestään.
Globaalista sosiaalisesta kehityksestä
käyty keskustelu eteni voimakkaasti 1990-luvun mittavissa YK-konferensseissa. YK:n
sosiaalisen kehityksen huippukokouksen ja Pekingin naisten 4. maailmankonferenssin
seurantaa viedään eteenpäin Suomen puheenjohtajakaudella. ILO:n rooli työntekijöiden
oikeuksien edistämisessä on globaalin kehityksen kannalta keskeinen.
Globaalin ja eurooppalaisen terveyspolitiikan
kehittämisessä on yhä tärkeämpää tukea WHO:n ja EU:n välistä yhteistyötä. Juuri
ennen Suomen puheenjohtajakauden alkua järjestetty ympäristö- ja terveyskonferenssi on
hyvä esimerkki sekä toimijoiden välisestä että poikkisektoraalisesta yhteistyöstä
eurooppalaisen terveyden hyväksi.
Neuvostojen kokoukset
Lokakuu
22.10. Työ- ja sosiaaliasioiden neuvosto Luxemburg
Marraskuu
12.11. Työ- ja sosiaaliasioiden neuvosto Bryssel
Pysyvä työllisyyskomitea 11.11.
(alustava päivämäärä)
18.11. Terveysneuvosto Bryssel
29.11. Työ- ja sosiaaliasioiden neuvosto
sekä Työ- ja sosiaaliasioiden neuvoston ja ECOFIN-neuvoston yhteiskokous Bryssel
Päätapahtumat Suomessa
STM:n hallinnonalalla
Muut kokoukset
Yhteystiedot:
EU-avustaja Outi Vierros/STM, puh. (09) 160
88338, e-mail. outi.vierros@stm.vn.fi
EU-avustaja Sonja Antell/Työministeriö
puh. (09) 1856 8029
Fax +358 9 650 442 fax. + 358 9 1856 8013,
e-mail: sonja.antell@mol.fi |
