Tiivistelmä
Terveydenhuollon
toimintaympäristössä ja toimintatavoissa on viime vuosina tapahtunut huomattavia
muutoksia. Palvelujärjestelmä on muuttunut yhä avohoitopainotteisemmaksi.
Terveydenhuollon järjestelmät, talous- ja potilashallinto sekä tutkimus- ja
hoitokäytännöt ovat teknistyneet ja niiden häiriöalttius on lisääntynyt.
Lääkkeiden, rokotteiden, terveydenhuollon laitteiden ja
tarvikkeiden huoltovarmuus on yhä enemmän tuontiriippuvaista, millä tulevaisuudessa
saattaa olla merkittävä vaikutus terveydenhuollon toimintavalmiuteen erityistilanteissa
ja poikkeusoloissa.
Terveydenhuollon toimintavalmiuden tavoitteet
normaaliolojen erityistilanteissa ja poikkeusoloissa on määritelty valtioneuvoston
huoltovarmuuspäätöksessä. Tämän mukaan väestön terveyden sekä työ- ja
toimintakyvyn kannalta keskeiset palvelut turvataan normaalitasolla 12 kuukauden ajan.
Terveydenhuollon valmiussuunnitteluopas on pyritty
laatimaan siten, että siinä on otettu huomioon säädösten sekä toimintatapojen ja
–ympäristön varautumiselle ja valmiussuunnittelulle asettamat muutokset ja
painoalueet. Oppaassa on erityistä huomiota kiinnitetty paikallisten ja alueellisten
riskianalyysien ja riskien hallinnan edellyttämien resurssianalyysien tekemiseen ja
systemaattiseen hyödyntämiseen terveydenhuollon varautumista kehitettäessä sekä sen
puutteita arvioitaessa ja poistettaessa.
Opas on kaksiosainen. Ensimmäinen osa muodostuu
varautumisen periaatteiden kuvaamisesta. Osa on tarkoitettu käsikirjamaiseksi
tietopaketiksi kaikista niistä tekijöistä, jotka terveydenhuollon varautumisessa,
valmiussuunnittelussa ja turvallisuussuunnittelussa tulee ottaa huomioon. Teksti on
varustettu eri asiayhteyksiin liittyvin kirjallisuusviittein, joiden tarkoituksena on
auttaa oppaan käyttäjää tarvittaessa löytämään kutakin asiakohtaa koskevaa
yksityiskohtaisempaa lisätietoa.
Varsinaisen terveydenhuollon varautumisen osalta oppaassa
kuvataan terveyskeskuksen valmiussuunnittelu, sairaanhoitopiirin alueellinen
valmiussuunnittelu ja sairaalan valmiussuunnittelu. Oppaan tarkoituksena on nimenomaan
korostaa alueellisen yhteistyön ja alueellisten resurssien sekä osaamisen
hyödyntämistä terveydenhuollon varautumisessa. Aikaisempi toimintayksikkökohtaisen
suunnittelun lähtökohta on pyritty siirtämään alueelliseen toimintamalliin
perustuvaksi.
Opas on tarkoitettu terveydenhuollon
toimintayksiköiden johdon sekä valmiussuunnittelusta vastaavan henkilöstön käyttöön
varautumisen kehittämiseksi ja valmiussuunnitelmien laatimiseksi ja niiden laadun
varmistamiseksi. Oppaan tarkoituksena on auttaa kartoittamaan paikalliset ja alueelliset
riskit ja resurssit sekä kehittää ne vastaamaan toisiaan. Oppaassa valmiussuunnittelua
on käsitelty laajana kokonaisuutena.
Opas on valmisteltu sosiaali- ja
terveysministeriön valmiusyksikön aloitteesta laajassa yhteistyössä terveydenhuollon
eri tasoilla valmiussuunnittelusta vastaavan johdon ja siihen osallistuvien
asiantuntijoiden kanssa.
Avainsanat: (asiasanat)
Valmiussuunnittelu, huoltovarmuus,
riskit, hälytysjärjestelmät, turvallisuus, varmuusvarastot, poikkeusolot,
väestönsuojelu