Monisteita 2001:5

19.03.2001

1. Yleistä kansainvälisistä adoptioista

Suomi ottaa vastaan adoptiolapsia ulkomailta. Kansainvälisen adoption kautta tulivat ensimmäiset lapset Suomeen 1970-luvun alussa. Vuonna 2000 maassamme oli noin 1900 kansainvälisen adoption kautta tullutta lasta. Näistä valtaosa, 1606 lasta, on adoptoitu vuonna 1985 voimaan tulleen lapseksiottamislain mukaisesti. Osa maahamme adoptoiduista lapsista on kuitenkin tullut Suomeen jo ennen em. lain voimaan tuloa. Joissakin tapauksissa Suomeen saapuneiden lasten adoptio on tapahtunut vieraassa valtiossa kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti ilman lautakunnan myöntämää lupaa. Näissä tapauksissa Helsingin hovioikeus on voinut vahvistaa lapseksiottamisen päteväksi Suomessa. Eniten lapsia on Suomeen tullut Venäjältä, Kolumbiasta, Thaimaasta ja Etiopiasta.

Maahamme tulleiden lasten lukumäärä on edelleen pieni verrattuna useisiin muihin lapsia vastaanottaviin maihin. Viime vuosina kansainvälisen adoption suosio on kuitenkin lisääntynyt ja vuosittain Suomeen saapuvien lasten määrä on moninkertaistunut. Vuonna 2000 Suomeen saapui 198 ulkomailta adoptoitua lasta.

Lapseksiottamista ja ottolapsisuhdetta koskevat säännökset sisältyvät lapseksiottamisesta annettuun lakiin (153/1985). Laissa on säännökset myös kansainvälisestä lapseksiottamisesta. Lisäksi Suomi on liittynyt vuonna 1997 lasten suojelua sekä yhteistyötä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa koskevaan yleissopimukseen (Haagin sopimus). Kansainvälistä lapseksiottamista koskevia säännöksiä sisältyy myös asetukseen lapseksiottamisesta (508/1997) sekä asetukseen Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunnasta (509/1997).

Kansainvälisen lapseksiottamispalvelun yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa asiantuntijaviranomaisena toimii Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunta, joka on sosiaali- ja terveysministeriön alainen toimielin. Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunta toimii Haagin sopimuksen 6 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuna keskusviranomaisena.

Kansainväliseen lapseksiottamiseen liittyvistä käytännön tehtävistä huolehtivat kansainvälisen lapseksiottamispalvelun antajat. Suomen lapseksiottamista koskeva lainsäädäntö edellyttää lapseksiottamispalvelun käyttöä. Toimivaltaiset palvelunantajat, joilla on sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä lupa toimia kansainvälisen lapseksiottamisen palvelunantajina, ovat Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta, Interpedia ry sekä Pelastakaa Lapset ry.

2. Lautakunnan kokoonpano

Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunnan kokoonpanosta, asettamisesta ja tehtävistä säädetään asetuksella (509/1997). Lautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä tarpeellinen määrä muita jäseniä. Viimeksi mainituista jäsenistä kullakin on henkilökohtainen varajäsen.

Lautakunnan puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana toimivat sosiaali- ja terveysministeriön edustajat. Muista jäsenistä tulee ainakin yhden edustaa ulkoasiainministeriötä, yhden oikeusministeriötä, yhden Ulkomaalaisvirastoa, yhden kunnallisen lastensuojelutyön asiantuntemusta sekä yhden sosiaalialan tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntemusta, minkä lisäksi jokaisesta luvan saaneesta palvelunantajasta nimetään yksi jäsen. Valtioneuvosto asettaa lautakunnan viisivuotiskaudeksi. Kuluneen vuoden aikana asetettiin uusi lautakunta toimikaudeksi 1.5.2000 - 30.4.2005. Sosiaali- ja terveysministeriö määrää lautakunnalle sihteerin.

Lautakunnan kokoonpano 1.1. – 30.4.2000:

puheenjohtaja	ylitarkastaja Anne Hujala sosiaali- ja terveysministeriö
varapuheenjohtaja	hallitussihteeri Anne Palonen sosiaali- ja terveysministeriö
jäsenet (varajäsenet)	lainsäädäntöneuvos Désirée Söderlund (lainsäädäntöneuvos Taina Riihinen) oikeusministeriö
	lähetystöneuvos Maija Salojärvi (lainsäädäntösihteeri Eila Kurki-Suonio) ulkoasiainministeriö
	ylitarkastaja Tarja Liikala (ylitarkastaja Esko Repo) Ulkomaalaisvirasto
	erikoissuunnittelija Hannu Kantola (erikoissuunnittelija Esa Eriksson) Stakes (sosiaalialan tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntemus)
	sosiaalityöntekijä Arto Summanen Nurmijärven kunta (sosiaalityöntekijä Tuomo Kivelä Espoon kaupunki) (kunnallisen lastensuojelutyön asiantuntemus)
	adoptiosihteeri Karin Luther (toiminnanjohtaja Tarja Monto) Interpedia ry
	lakimies Tiina Saukkonen (kehittämispäällikkö Marja Miikkulainen) Pelastakaa Lapset ry
	johtava sosiaalityöntekijä Tuula Eneberg (toimistopäällikkö Outi Arponen) Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta
	hallintoylilääkäri Pauli Poutanen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (ylitarkastaja Kari Ilmonen sosiaali- ja terveysministeriö)

Lautakunnan kokoonpano 1.5.2000 lukien:

puheenjohtaja	ylitarkastaja Anne Hujala sosiaali- ja terveysministeriö
varapuheenjohtaja	hallitussihteeri Anne Palonen sosiaali- ja terveysministeriö
jäsenet (varajäsenet)	lainsäädäntöneuvos Désirée Söderlund (lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen) oikeusministeriö
	lainsäädäntösihteeri Susanna Sarvanto (lainsäädäntösihteeri Virpi Kankare) ulkoasiainministeriö
	erikoissuunnittelija Hannu Kantola (erikoissuunnittelija Esa Eriksson) Stakes (sosiaalialan tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntemus)
	sosiaalityöntekijä Arto Summanen Nurmijärven kunta (johtava yleinen edunvalvoja Tuomo Kivelä Espoon kaupunki) (kunnallisen lastensuojelutyön asiantuntemus)
	yksikönjohtaja Heikki Taskinen (ylitarkastaja Carita Meriläinen) Ulkomaalaisvirasto
	neuvotteleva virkamies Sakari Lankinen (neuvotteleva virkamies Risto Pomoell) sosiaali- ja terveysministeriö
	ylitarkastaja Kari Ilmonen (neuvotteleva virkamies Pekka Viljanen) sosiaali- ja terveysministeriö
	johtava sosiaalityöntekijä Tuula Eneberg (toimistopäällikkö Outi Arponen) Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta
	lakimies Tiina Saukkonen (kehittämispäällikkö Marja Miikkulainen) Pelastakaa Lapset ry
	adoptiovastaava Marjo Hannu-Jama (toiminnanjohtaja Tarja Monto) Interpedia ry

Toimintavuoden aikana lautakunnan sihteerinä on toiminut ylitarkastaja Eva Ojala sosiaali- ja terveysministeriöstä. Toimistotyöhön liittyviä tehtäviä on hoitanut projektisihteeri Raija Rantamäki Stakesista.

3. Lautakunnan toiminta

Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunnan tehtävänä on lapseksiotta-misasioiden lautakunnasta annetun asetuksen (509/1997) mukaan:

• myöntää perheille luvat kansainväliseen lapseksiottamiseen
• hyväksyä suomalaisten palvelunantajien ulkomaiset yhteistyötahot (ulkomainen palvelunantaja)
• ylläpitää tiedostoa vieraiden valtioiden lapseksiottamislainsäädännöstä
• antaa asiantuntijalausuntoja
• tehdä aloitteita kansainvälisen lapseksiottamistoiminnan kehittämiseksi
• seurata kansainvälistä kehitystä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa
• seurata, miten Haagin sopimusta noudatetaan Suomessa ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin sen noudattamiseksi
• olla yhteistyössä Haagin sopimuksen osapuolina olevien valtioiden keskusviranomaisten kanssa sopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi ja sopimuksessa tarkoitettujen tietojen vaihtamiseksi
• hoitaa ne Haagin sopimuksen mukaan keskusviranomaiselle kuuluvat tehtävät, joita ei lailla, asetuksella tai sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä ole annettu muun elimen hoidettavaksi

Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunta on 1.7.1997 lukien ollut Haagin sopimuksessa tarkoitettu keskusviranomainen. Suomalaisten palvelunantajien yhteistyövaltioista sopimuksen ovat ratifioineet Puola, Romania ja Kolumbia. Liitteenä on luettelo Haagin sopimuksen sopimusvaltioista (liite 3).

Lautakunnalla oli vuonna 2000 yhteensä 28 kokousta. Kokouksista kuusi oli täyden kokoonpanon kokouksia ja loput 22 suppean kokoonpanon kokouksia. Lautakunnan suppeaan kokoonpanoon kuuluvat puheenjohtajan lisäksi sosiaalialan tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntemusta edustava jäsen sekä kunnallisen lastensuojelutyön asiantuntemusta edustava jäsen. Suppean kokoonpanon toimivaltaan kuuluu lapseksiottamiseen myönnettävien lupien käsittely.

Lapseksiottamiseen tarvittavien lupien myöntäminen on määrällisesti lautakunnan merkittävin tehtävä. Lautakunta käsitteli vuoden 2000 aikana 244 lupahakemusta. Suurin osa luvista, 193 lupaa, myönnettiin ilman rajoituksia yhden lapsen lapseksiottamiseen. Lautakunta asetti 16 lupaan ikärajoituksen, jolloin lupa koskee vain tietyn ikäistä lasta tai sisarusta. Yhden lapsen tai kahden tai kolmen sisaruksen lapseksiottamiseen myönnettiin 30 lupaa. Kahden lupahakemuksen kohdalla lautakunta teki kielteisen päätöksen. Kummassakaan tapauksessa hakijat eivät hakeneet muutosta lautakunnan kielteiseen päätökseen. Lautakunta käsitteli 25 myönnetyn luvan voimassaoloajan pidentämiseksi tehtyä hakemusta. Lisäksi lautakunta käsitteli vuoden aikana kuusi lupaehtojen muuttamiseksi tehtyä hakemusta. Näistä neljässä tapauksessa aikaisemmin myönnettyä lupaa muutettiin siten, että lupa koskee sekä yhden lapsen että sisarusten lapseksiottamista.

Lapseksiottamista koskevat lupahakemukset tulevat lautakunnan käsiteltäviksi palvelunantajan kautta. Palvelunantajana oli 118 hakemuksessa Pelastakaa Lapset ry, 100 hakemuksessa Interpedia ry ja 26 hakemuksessa Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta.

Lupahakemusten määrän kasvusta huolimatta hakemusten käsittelyaika lautakunnassa on pysynyt kohtuullisena. Lautakunta teki päätöksen kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta lautakunnalle 139 hakemuksen kohdalla. 101 hakemuksen käsittely kesti yli kuukauden mutta alle kaksi kuukautta. Neljän hakemuksen käsittely ja niitä koskeva päätöksenteko kestivät yli kaksi kuukautta. Pitempi käsittelyaika johtui pääasiassa siitä, että hakemuksiin hankittiin lisäselvitystä. Hakemukset käsitellään lautakunnassa saapumisjärjestyksessä ja lautakunta kokoontuu tarvittaessa sen mukaan kun hakemuksia saapuu.

Lautakunnalle tehtiin kuluneen vuoden aikana ilmoitus yhteensä 198 Suomeen saapuneesta lapsesta. Vuoden 2000 aikana Venäjältä saapui Suomeen yhteensä 46 lasta. Kiinasta adoptoitiin myös 46 lasta, mikä on selvästi enemmän kuin edellisinä vuosina. Kiinan ja Venäjän jälkeen eniten lapsia tuli Kolumbiasta (36 lasta), Thaimaasta (30 lasta) ja Etiopiasta (18 lasta). Tarkemmat Suomeen saapuneita lapsia sekä lupahakemuksia koskevat tilastotiedot ovat liitteenä (liite 1).

Lautakunta antoi Helsingin hovioikeudelle kahdeksan asiantuntijalausuntoa vieraassa valtiossa tapahtuneen lapseksiottamisen vahvistamista varten.

Vuoden 2000 aikana lautakunta käsitteli ja hyväksyi 11 ulkomaisen palvelunantajan hyväksymishakemusta. Hakemuksista yksi koski uuden yhteistyökontaktin hyväksymistä. Muissa hakemuksissa haettiin lupaa jo toimivan yhteistyön jatkamiseen. Liitteenä on luettelo palvelunantajien ulkomaisista yhteistyötahoista (liite 2).

Kuluneen vuoden aikana Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnalle, Interpedia ry:lle sekä Pelastakaa Lapset ry:lle viideksi vuodeksi myönnetty lupa toimia kansainvälisen lapseksiottamispalvelun antajana umpeutui ja ne hakivat sosiaali- ja terveysministeriöltä lupaa jatkaa kansainvälisen lapseksiottamispalvelun antamista. Lautakunta antoi lausuntonsa hakemuksista.

Pohjoismaiden adoptioviranomaisten kokouksia järjestetään vuorovuosin eri Pohjoismaissa. Lautakunta isännöi vuoden 2000 kokousta. Kokous pidettiin 13.-14.4. Vaasassa. Aikaisemmasta käytännöstä poiketen osaan kokousta osallistuivat Pohjoismaiden edustajien lisäksi myös Hollannin ja Irlannin adoptioviranomaisten edustajat. Euradopt järjesti 15.4. Vaasassa kansainvälisiä adoptioita käsittelevän seminaarin, johon myös lautakunnan jäseniä osallistui.

Eurooppalaisten adoptioviranomaisten kokous pidettiin 28.9.-1.10. Luxemburgissa. Kokoukseen osallistuivat Anne Hujala ja Eva Ojala. He osallistuivat myös 28.11.-1.12. Haagissa pidettyyn lasten suojelua ja yhteistyötä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa koskevan sopimuksen (Haagin sopimus) seurantakokoukseen.

Kuluneen vuoden aikana adoptiokuraattori Kerstin Alalantela oli lautakunnassa kertomassa adoptiokuraattoriprojektista sekä kokemuksistaan adoptiokuraattorina. Myös apulaisosastopäällikkö Signe Riisalo Viron sosiaaliministeriöstä vieraili lautakunnassa toimintavuoden aikana. Hän kertoi lapseksiottamisasioihin liittyvistä kysymyksistä sekä muista ajankohtaisista lastensuojeluasioista Virossa.

Toimintavuoden aikana lautakunnassa on käyty keskustelua mm. kesälapsitoiminnasta. Myös Signe Riisalo nosti vierailunsa aikana esiin Suomen ja Viron välisen kesälapsitoiminnan ja siihen liittyvät ongelmat. Lautakunta toimitti asiaa koskevan kirjeen tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriölle.

Vuoden 2000 aikana lautakunta seurasi Romanian kansainvälisiä lapseksiottamisia koskevaa toimintaa. Lautakunta allekirjoitti yhdessä muiden Euroopan adoptioviranomaisten kanssa Romanian keskusviranomaiselle osoitetun kirjeen, jossa tehtiin esityksiä havaittujen epäkohtien poistamiseksi.

Kuluneen vuoden aikana lautakunnassa on keskusteltu lapseksiottamislainsäädännön muutostarpeista. Lautakunta teki syksyllä 2000 sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen lapseksiottamista koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Esityksessään lautakunta ehdotti lapseksiottamisesta annettua lakia muutettavaksi siten, että laissa määriteltäisiin lapsen ja vanhemman välinen suurin mahdollinen ikäero sekä lapseksiottajien yläikäraja. Lisäksi lautakunta esitti, että laissa säädettäisiin lautakunnalle oikeus valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Vuoden 2000 aikana lautakunnalle on avattu internet-sivut (www.stm.fi/suomi/pao/adoptio). Sivuilta löytyy tietoa lautakunnasta, palvelunantajista sekä kansainvälisestä lapseksiottamistoiminnasta yleisesti.

LIITTEET:
Tilastotietoja Suomeen saapuneista lapsista ja lupahakemuksista
Palvelunantajien ulkomaiset yhteistyötahot
Haagin sopimuksen sopimusvaltiot
Asetus Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunnasta (509/1997)