TIIVISTELMÄ
Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen)
Lasten päivähoidon tilannekatsaus. Tammikuu 2001. (Lägesrapport om barndagvården.
Januari 2001)
Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri)
Tarja Kahiluoto
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto selvittivät valtakunnallista
päivähoidon tilannetta. Erityisinä painopisteinä selvityksessä olivat lasten ja
kasvatushenkilöstön määrät päivähoidossa sekä erityispäivähoidon ja ilta-, yö-
ja viikonloppuhoidon järjestäminen. Tiedot kerättiin päivähoidon tilanteesta
31.1.2001.
Lääninhallitukset keräsivät aineiston puhelinhaastatteluina kaikista Suomen
kunnista (432 kuntaa) lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Aineiston analysoinnissa kunnat
jaettiin väestömäärän perusteella seuraavasti:
- pienet kunnat: alle 10 000 asukasta, 328 kuntaa, osuus päivähoidossa olevista lapsista
22 prosenttia
- keskisuuret kunnat: 10 000-75 000 asukasta, 94 kuntaa, osuus päivähoidossa olevista
lapsista 41 prosenttia
- suuret kunnat: yli 75 000 asukasta, 10 kuntaa, osuus päivähoidossa olevista lapsista
37 prosenttia.
Kunnan järjestämässä päivähoidossa on noin 46 prosenttia alle kouluikäisistä
lapsista. Heistä on päiväkodeissa 65 prosenttia, perhepäivähoidossa 35 prosenttia.
Kunnista 45 prosenttia arvioi päivähoidossa olevien lasten määrän vähenevän
lähitulevaisuudessa.
Kuntien arvion mukaan päivähoidon kasvatushenkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun
toteutumisessa on usein puutteita. Henkilöstöä ei ole päivittäin riittävästi ja
etenkin perhepäivähoidossa lapsiryhmät ovat usein liian suuria. Kunnista 63 prosenttia
esitti tiukennuksia nykyiseen päivähoitoasetuksen 6 §:ään. Kuntien mielestä
päiväkodeissa lapsiryhmille tulisi määritellä enimmäiskoko, alle 1-vuotiaat lapset
tulisi ottaa erikseen huomioon ja erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten
määrää ryhmässä tulisi säädellä. Myös asetuksen 8 §:ään per-hepäivähoidon
mitoituksesta esitettiin muutosehdotuksia.
Päivähoidon sijaisjärjestelyissä oli ongelmia. Etenkin suurissa ja keskisuurissa
kunnissa sijaisten palkkaamiseen varatut määrärahat eivät olleet riittäviä.
Toisaalta sijaisia saattoi olla vaikea saada, vaikka määrärahaa olisikin.
Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin kunnan järjestämässä päivähoidossa on noin 7
prosenttia päivähoidossa olevista alle kouluikäisistä lapsista. Eniten tarvetta on
iltahoidosta. Lasten hoitoajat vuorohoidossa saattavat olla vanhempien työolojen vuoksi
erittäin pitkiä. Vuorohoidon tarpeen uskotaan lisääntyvän noin 2/3 kunnista.
Erityispäivähoidon tukitoimia annetaan noin 6 prosentille päivähoidossa olevista
alle kouluikäisistä lapsista. Tukitoimia ei olla pystytty järjestämään kaikille
niitä tarvitseville lapsille, mm. puheterapian ja psykologin palveluita tarvittaisiin
nykyistä enemmän. Yleisin tukimuoto on lapsen henkilökohtainen avustaja. Suurimmassa
osassa kunnista avustajat ovat kuitenkin määräaikaisissa työsuhteissa.
Päivähoitolain edellyttämä kuntoutus-suunnitelma on laadittu kaikille erityistä
hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille 58 prosentissa kunnista. Myös-kään
päivähoidon henkilöstö, joka toimii erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa, ei
saa työhönsä riittävästi muiden asiantuntijoiden tukea, esimerkiksi perheneuvolan tai
psykologin konsultaatiomahdollisuudet ovat riittämättömiä. Samoin työnohjausta ei ole
saatavilla tarvetta vastaavasti.
Ammattitaidon ylläpitämistä ja työssä jaksamista edistävät mahdollisuus
täydennyskoulutukseen. Noin 61 prosentissa kunnista henkilöstölle ei ole laadittu
koulutussuunnitelmaa. Etenkin pienissä kunnissa koulutussuunnitelmat puuttuvat.
Avainsanat: (asiasanat)
erityiskasvatus, hoito, lapset, lasten päivähoito, päivähoito, varhaiskasvatus
Sarjan nimi ja numero
Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2002:14
Kieli suomi
Hinta 14,80 euro
Jakaja
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisumyynti, Tampere
p. (03) 260 8158 ja (03) 260 8535, fax (03) 260 8150
sähköposti julkaisumyynti@stm.vn.fi