STM Tiedote 173/2000

8.9.2000


Euroopan toinen alkoholiohjelma 2000-2005:
Kattava alkoholipolitiikka kaikille Euroopan maille viidessä vuodessa

    WHO:n Euroopan alueen aluekomitean hyväksymän toisen Euroopan alkoholiohjelman tavoitteena on estää ja vähentää alkoholihaittoja koko Euroopan alueella. Ohjelmassa määritellään alkoholipoliittiset kokonaistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Monien maiden puutteelliset tiedot alkoholin kulutuksesta, väestön juomatavoista tai alkoholihaittojen ilmenemismuodoista sekä maiden väliset kulttuurierot aiheuttavat sen, että alueella ei voida käyttää vain yhtä toimintamallia. Jäsenmaiden olisikin keskityttävä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka vähentävät todennäköisesti eniten maakohtaisia alkoholihaittoja.

    Kokonaistavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ovat tuttuja: valistusta, haittojen vähentämistä kotona ja työssä sekä tilanteissa, joissa alkoholia yleisesti käytetään, kuolemantapausten, onnettomuuksien, heitteillejättöjen ja pahoinpitelyjen ehkäisemistä ja vähentämistä sekä helposti saatavissa olevan tehokkaan hoidon järjestämistä. Nuorten juomisen vähentämistä painotetaan erityisesti.

    Kaikkia maita kehotetaan tekemään omat alkoholiohjelmansa tai päivittämään ja uudistamaan nykyiset ohjelmat. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Suomen ohjelman uudistamisen päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan tehtäväksi. Euroopan toinen alkoholiohjelma antaa hyvän perustan Suomen tulevalle alkoholipolitiikalle. Vastuu toiminnan onnistumisesta on selkeästi sosiaali- ja terveysministeriöllä. Käytännön toiminnan painopiste siirtyy yhä enemmän kunnalliselle ja paikalliselle tasolle.

    WHO on arvioinut edellisen, vuosille 1992-1999 laaditun alkoholiohjelman toteutumista. Kyselyyn vastasi 33 valtiota 52:sta. Yli puolet maista oli laatinut maakohtaisen alkoholiohjelman, ja mm. alkoholin markkinointia ja rattijuopumusta koskevia säännöksiä oli joissain maissa tiukennettu samoin kuin alkoholiverotusta. Joissakin maissa veroja oli alennettu, koska kyseiset maat pyrkivät yhtenäistämään verotustaan Euroopan unionissa. Verojen alennusten katsottiin lisäävän alkoholihaittoja.

    Alkoholiteollisuuden ja ravintola-alan nykyinen rooli katsottiin riittämättömäksi alkoholihaittojen ehkäisyssä. Eri maiden ohjelmien tärkeimmät kohderyhmät olivat lapset ja nuoret sekä rattijuopot.

    Edellinen Euroopan alkoholiohjelma on ollut voimassa vain vähän aikaa, joten sen vaikutuksia on vielä vaikea mitata. Alkoholin kulutuksen ja alkoholihaittojen indikaattorit osoittavat, että joitakin muutoksia saatiin aikaan vuosina 1985-1995. Alkoholin aiheuttamat liikenneonnettomuudet vähenivät alueen länsiosassa, eniten Pohjoismaissa (31 %). Keski- ja Itä-Euroopassa onnettomuuksien määrä kuitenkin lisääntyi peräti 32 %. Vammoihin menehtyminen, myrkytyskuolemat ja itsemurhat vähenivät selvästi EU:ssa ja Pohjois-Euroopassa, mutta lisääntyivät entisen Neuvostoliiton alueella lähes 40 %. Euroopan unionin alueella kroonisten maksasairauksien ja maksakirroosin aiheuttamat kuolemat vähenivät 7 %, mutta lisääntyivät kaikissa muissa maissa, eniten alueen itäosissa.

    Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Kari Paaso, STM, p. 09-160 4018.

    Julkaisua Euroopan alkoholiohjelma 2000-20005, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2000:4 voi tilata toimistosihteeri Tuija Hyvärinen-Hämäläiseltä, puh. 09-160 4487, sähköposti: tuija.hyvarinen-hamalainen@stm.vn.fi

    Alko on tehnyt ohjelmasta lyhennelmän, jota saa kaikista Alkon myymälöistä sekä Alkon asiakaspalvelusta, p. 0800-128 128

    Euroopan toinen alkoholiohjelma 2000-2005: Kattava alkoholipolitiikka kaikille Euroopan maille viidessä vuodessa WHO:n Euroopan alueen aluekomitean hyväksymän toisen Euroopan alkoholiohjelman tavoitteena on estää ja vähentää alkoholihaittoja koko Euroopan alueella. Ohjelmassa määritellään alkoholipoliittiset kokonaistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Monien maiden puutteelliset tiedot alkoholin kulutuksesta, väestön juomatavoista tai alkoholihaittojen ilmenemismuodoista sekä maiden väliset kulttuurierot aiheuttavat sen, että alueella ei voida käyttää vain yhtä toimintamallia. Jäsenmaiden olisikin keskityttävä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka vähentävät todennäköisesti eniten maakohtaisia alkoholihaittoja.

    Kokonaistavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ovat tuttuja: valistusta, haittojen vähentämistä kotona ja työssä sekä tilanteissa, joissa alkoholia yleisesti käytetään, kuolemantapausten, onnettomuuksien, heitteillejättöjen ja pahoinpitelyjen ehkäisemistä ja vähentämistä sekä helposti saatavissa olevan tehokkaan hoidon järjestämistä. Nuorten juomisen vähentämistä painotetaan erityisesti.

    Kaikkia maita kehotetaan tekemään omat alkoholiohjelmansa tai päivittämään ja uudistamaan nykyiset ohjelmat. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Suomen ohjelman uudistamisen päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan tehtäväksi. Euroopan toinen alkoholiohjelma antaa hyvän perustan Suomen tulevalle alkoholipolitiikalle. Vastuu toiminnan onnistumisesta on selkeästi sosiaali- ja terveysministeriöllä. Käytännön toiminnan painopiste siirtyy yhä enemmän kunnalliselle ja paikalliselle tasolle.

    WHO on arvioinut edellisen, vuosille 1992-1999 laaditun alkoholiohjelman toteutumista. Kyselyyn vastasi 33 valtiota 52:sta. Yli puolet maista oli laatinut maakohtaisen alkoholiohjelman, ja mm. alkoholin markkinointia ja rattijuopumusta koskevia säännöksiä oli joissain maissa tiukennettu samoin kuin alkoholiverotusta. Joissakin maissa veroja oli alennettu, koska kyseiset maat pyrkivät yhtenäistämään verotustaan Euroopan unionissa. Verojen alennusten katsottiin lisäävän alkoholihaittoja.

    Alkoholiteollisuuden ja ravintola-alan nykyinen rooli katsottiin riittämättömäksi alkoholihaittojen ehkäisyssä. Eri maiden ohjelmien tärkeimmät kohderyhmät olivat lapset ja nuoret sekä rattijuopot.

    Edellinen Euroopan alkoholiohjelma on ollut voimassa vain vähän aikaa, joten sen vaikutuksia on vielä vaikea mitata. Alkoholin kulutuksen ja alkoholihaittojen indikaattorit osoittavat, että joitakin muutoksia saatiin aikaan vuosina 1985-1995. Alkoholin aiheuttamat liikenneonnettomuudet vähenivät alueen länsiosassa, eniten Pohjoismaissa (31 %). Keski- ja Itä-Euroopassa onnettomuuksien määrä kuitenkin lisääntyi peräti 32 %. Vammoihin menehtyminen, myrkytyskuolemat ja itsemurhat vähenivät selvästi EU:ssa ja Pohjois-Euroopassa, mutta lisääntyivät entisen Neuvostoliiton alueella lähes 40 %. Euroopan unionin alueella kroonisten maksasairauksien ja maksakirroosin aiheuttamat kuolemat vähenivät 7 %, mutta lisääntyivät kaikissa muissa maissa, eniten alueen itäosissa.

    Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Kari Paaso, STM, p. 09-160 4018.

    Julkaisua Euroopan alkoholiohjelma 2000-20005, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2000:4 voi tilata toimistosihteeri Tuija Hyvärinen-Hämäläiseltä, puh. 09-160 4487, sähköposti: tuija.hyvarinen-hamalainen@stm.vn.fi

    Alko on tehnyt ohjelmasta lyhennelmän, jota saa kaikista Alkon myymälöistä sekä Alkon asiakaspalvelusta, p. 0800-128 128