STM Tiedote 263/2002

18.9.2002


Kannustavan sosiaaliturvan politiikka

    Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Nopus järjestävät Kannustavan sosiaaliturvan politiikka - seminaarin Helsingissä 18.9.2002. Seminaarissa tarkastellaan turvan ja turvattomuuden merkityksiä kannustimina. Suomen kannustavan turvan politiikan näkymiä syvennetään Tanskan esimerkkien avulla. Muutamia poimintoja seminaarin alustuksista:

    Kansliapäällikkö Markku Lehto: Hyvinvointipolitiikan suunnat

    "Hyvinvointipolitiikan perustehtävä on pysynyt samana. Sen on tarjottava kaikille, sosiaalisesta asemasta riippumatta kohtuulliset edellytykset terveyden, turvallisuuden ja osaamisen vaalimiseen. Voidaan perustellusti sanoa, että hyvinvointipolitiikan suunta on muuttunut. 1960-luvulta lähtien sosiaalipolitiikalla tähdättiin korostuneesti kulutusmahdollisuuksien tasaamiseen. Tämä tavoite ei ole käynyt tarpeettomaksi, mutta kylläkin riittämättömäksi", sanoi kansliapäällikkö Markku Lehto avatessaan Kannustavan sosiaaliturvan politiikkaa käsittelevän seminaarin.

    "Työmarkkinoilla on yli satatuhatta henkilöä, jotka eivät työllisty tavanomaisin ehdoin. Asiassa on edetty tarjoamalla uusia vaihtoehtoja. Yhteisymmärrystä ei kuitenkaan ole löytynyt laajasta toimintakokonaisuudesta, vaan erilaisista osista, jotka eivät kaikin osin toimi hyvin yhteen."

    "Hyvinvointipolitiikan perusarvona on ihmisarvon kunnioittaminen. Työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen sekä toimintapuitteiden parantaminen ja monipuolistaminen eivät ole sille kilpailevia pyrkimyksiä, vaan pikemminkin keinoja sen toteuttamiseen."

    Professori Vesa Kanniainen: Yritysten vastuu

    "Yrittäjien ja yritysten vastuulla on tehdä työsuhteiden luonne ja kesto mahdollisimman ennakoiduksi. Tavallisen ihmisen turvatarve on aito. Enempää vastuuta yrityksille ei voi asettaa paitsi, että niiden tulee tehdä voittoa, koska tappiota tekevä yritys kuolee. Kasvun takana ovat innovaatiot ja menestyminen kilpailussa markkinoista", päätti professori Vesa Kanninen alustuksensa.

    Dosentti Jouko Kajanoja: Työttömyyden alentaminen ja sosiaalinen pääoma

    "On selvää, että liian korkeat palkat johtavat työttömyyden kasvuun. Yhtä selvää on, ettei joutenolon edullisuus työhön menoon verrattuna edistä aktiivista työnhakua", sanoi dosentti Jouko Kajanoja Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta alustuksessaan. "Teesini on, että asia tulee nähdä huomattavasti monipuolisemmin. Keskittyminen vähän koulutettujen työvoimakustannusten alentamiseen ja työttömyysloukkujen purkamiseen ei riitä. Se voi olla karhunpalvelus."

    Professori Henning Jörgensen: Tanskassa työttömyys laskee ja hyvinvointi jakautuu tasaisesti

    "Euroopassa vallitsee kaksi hyvinvointipoliittista suuntausta: liberaalinen ja universaalinen. Näissä suunnissa suhtaudutaan eri tavoin työttömyyskorvauksien tasoon ja kestoon. Liberaalinen suunta suosii alhaisia ja lyhytaikaisia työttömyyskorvauksia ja universaalinen suunta korkeita ja pitkäaikaisia työttömyyskorvauksia, joissa on pieni ero palkkoihin. Työmarkkinaohjelmat ovat universaalisuunnissa palkkapohjaisia." Jörgensenin mukaan Tanskassa on harjoitettu universaalia hyvinvointipolitiikkaa viime vuosikymmeninä. Siellä työttömyys on saatu laskemaan 12 prosentista 5,5 prosenttiin (1999). Siitä huolimatta tuloerot ja köyhyys eivät ole Tanskassa lainkaan kasvaneet.