Uudistus edistäisi ns. yhden luukun periaatetta sekä nopeuttaisi toimeentulotukiasioiden käsittelyä, mikä puolestaan vähentäisi toimeentulotuen tarvetta muun etuuden odotusajalta. Lisäksi uudistus edistäisi kansalaisten yhdenvertaista kohtelua. Mm. eduskunnan apulaisoikeusasiamies on katsonut, että viimesijaisen toimeentuloturvajärjestelmän kokonaisuudistus on tarpeen kansalaisten yhdenmukaisen kohtelun turvaamiseksi. Valtiovarainministeriön edustaja ei yhtynyt siirtoon koskevaan näkemykseen.
Toimeentulotuen reaalimenot
viisinkertaistuneet kymmenessä vuodessa
Toimeentulotuen saajien määrä on 90-luvun laman aikana noussut korkeammaksi kuin koskaan. Työttömyys ja mm. ensisijaisen sosiaaliturvan leikkausten ja indeksitarkistusten "jäädytyksen" seurauksena toimeentulotuen saajien määrä on lähes kolminkertaistunut ja reaalimenot lähes viisinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Tukea maksetaan entistä pitempään samoille henkilöille.
Yhä useampi saa toimeentulotukea vain muun toimeentuloturvan riittämättömyyden takia. Toimeentulotuen jo yli kolmen miljardin menoista menee elokuussa 1996 tehdyn selvityksen mukaan lähes 40 prosenttia asumismenoihin, käytännössä pitkälti asumistuen laajentuneiden omavastuiden kattamiseen.
Merkittävä osa toimeentulotuen tarpeesta johtuu työttömyysturvan riittämättömyydestä. Kelan maksamien työmarkkinatuen ja peruspäivärahan suuruus on noin 2500 markkaa kuussa, josta pidätetään viidennes eli noin 500 markkaa ennakkona. Yksinäisellä toimeentulotuen perusosa ja työttömän perusturvan nettomäärä ovat lähes tarkalleen saman suuruiset. Asumismenot ja huollettavat lapset aiheuttavat lisäkustannuksia, joita joudutaan kattamaan toimeentulotuella.
Lapsilisä, lasten kotihoidon tuki, äitiysavustus, sotilasavustus ja yleinen asumistuki ja opintotuki siirrettiin vuosina 1993 ja 1994 Kelan hoidettaksi. Nyt 80 prosenttia toimeentulotuen saajista saa jotakin Kelan etuutta, kuten työttömyysturvaa ja asumistukea, mikä merkitsee sitä, että he joutuvat asioimaan ja selostamaan raha- ja muut asiansa ainakin kahdelle taholle, Kelalle ja sosiaalitoimistolle.
Mainittujen Kelan hoidettavaksi siirrettyjen etuuksien osalta on voitu todeta niiden käsittelyaikojen lyhentyneen. Esimerkiksi asumistuen ja sotilasavustuksen käsittelyajat puolittuivat ja samalla tarve hakea toimeentulotukea muun etuuden odotusajalta väheni. Tämä perustuu pitkälti Kelan atk-järjestelmään ja rekistereihin, joissa on valmiina suuri osa toimeentulotuen käsittelyssä tarvittavista tiedoista.
Asiakkaat ja työntekijät
kannattavat siirtoa
Toimeentulotukikokeilu on toteutettu 33 kunnassa vuosina 1995 - 1996 ja 12 kunnassa vuonna 1993.
Vuoden 1993 kokeilusta tehdyssä asiakaskyselyssä suurin osa asiakkaista katsoi, että Kelassa asiointi on vaivattomampaa, "luukutus" vähäisempää, palvelu parempaa ja käsittely nopeampaa kuin kuntien sosiaalitoimistoissa. Vastaajista 78 prosenttia oli saanut tukea aikaisemmin sosiaalitoimistosta, joten he pystyivät konkreettisesti vertaamaan palveluita. Kolme neljäsosaa asiakkaista katsoi hyötyneensä siitä, että samalla Kelan luukulla voi hoitaa muitakin sosiaaliturva-asioita.
Vuosien 1995 - 1996 kokeilun asiakaskyselyyn vastanneista 64 prosenttia katsoi, että Kela olisi sosiaalitoimistoa parempi paikka hoitamaan toimeentulotuen. Sosiaalitoimistojen kannalla oli 19 prosenttia vastaajista ja loput katsoivat, ettei ajalla ole merkitystä.
Sosiaalijohtajista ja sosiaalitoimen työntekijöistä yli 80 prosenttia oli siirron kannalla, vastaan oli sosiaalijohtajista 4 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 8 prosenttia. Kelan paikallisjohtajista taas 94 ja työntekijöistä 78 prosenttia kannatti siirtoa.
Siirron laaja kannatus ei perustu pelkästään siihen, että vastaajina olivat vain ne kunnat, joissa kokeilu toteutettiin. Sosiaaliturvan Keskusliiton Sosiaalibarometrissa 1997 saatiin vastaava tulos. Vastaajina olivat maan kaikki sosiaalijohtajat, Kelan paikallisjohtajat sekä työvoimatoimistojen johtajat. Vastausprosentti oli 77 ja vastausten määrä 763. Sosiaalibarometriin vastanneista sosiaalijohtajista 62, Kelan paikallisjohtajista 74 ja työvoimatoimistojen johtajista 68 prosenttia kannatti siirtoa. Vastaan oli sosiaalijohtajista 23, Kelan paikallisjohtajista 74 ja työvoimatoimiston johtajista 10 prosenttia.
Asukasta kohti lasketut menot
vertailukuntia alhaisemmat
Kokeilukuntia ja niiden vertailukuntia koskeva kustannuskehityksen vertailu ei anna yksiselitteisiä tuloksia.
Toimeentulotuen menot kasvoivat kokeilukunnissa 24 prosenttia vuodesta 1994 vuoteen 1996, koko maassa 23 prosenttia. Asukasta kohti laskettu toimeentulotuen markkamäärän muutos antaa melko tarkoin saman kuvan. Toisaalta asukasta kohti laskettu toimeentulotuki on kokeilukunnissa ollut keskimääräistä alempi koko kokeilun ajan verrattuna vertailukuntien tai koko maan tilanteeseen. Osittain tästä syystä prosentuaalinen kasvu on kokeilukunnissa suurempi. Vertailukunnissa menojen kasvu oli pienempi, 18 prosenttia. Silmiinpistävää on menojen suuri vaihtelu niin kokeilu- kuin vertailukunnissa: enemmistössä kokeilukunnista (16 kuntaa 29:stä) menot kasvoivat vähemmän kuin vertailukunnissa. Sen sijaan kahden suurimman kokeilukunnan menot nousivat selvästi enemmän kuin vastaavien vertailukuntien. Syynä voi olla esimerkiksi erilainen työttömyyskehitys.
Toimeentulotukikokeilun johtoryhmän mielestä kokeilussa noudatetun toimintamallin menoja lisäävästä vaikutuksesta ei ole saatu yksiselitteistä näyttöä, koska taustatekijöiden muutoksia ei voitu riittävästi analysoida. Toimeentulotuen menoihin vaikuttavat monet käytännön tekijät, kuten kuntakohtaiset toimintatavat. Lisäksi toimeentulon saajien määrää on vaikea ennustaa.
Toisaalta toimeentulotuen siirtäminen Kelalle merkitsee päällekkäisen työn vähenemistä, yhtenäisen atk-järjestelmän ja Kelan rekistereiden entistä parempaa hyödyntämistä sekä erilaisten virheiden, oikaisujen, takaisinperinnän ja muihin etuuksiin nähden päällekkäisen maksatuksen vähenemistä. Näiden hallinnollisten tekijöiden rahallista vaikutusta kokeilun aikana ei kuitenkaan ole dokumentoitu.
Sosiaalitoimelta saaduissa vastauksissa korostettiin, että kokeilu on mahdollistanut sosiaalityön uudenlaisen tekemisen, vaikka toimeentulotuen asiakaskunta on kasvanut ja sosiaalityöntekijöiden määrä vähentynyt. Monessa kunnassa sosiaalityöntekijöiden tavoitettavuus on parantunut ja perheiden auttamiseen oli voitu käyttää aikaisempaa enemmän aikaa. Myös mahdollisuudet pitkäjänteiseen työhön ovat parantuneet ja sosiaalityötä oli voitu kohdentaa paremmin.
Kokeilun kiistattomin tulos on se, että Kelan ja kuntien sosiaalitoimen välinen yhteistyö on tiivistynyt ja molemminpuolinen toimintatapojen ymmärtäminen ja sisältökysymysten omaksuminen on parantunut. Asiakkaiden siirto Kelalle on sujunut joustavasti ja Kelan henkilöstö on selvinnyt hyvin uuden tehtävän vastaanottamisesta.
Toimeentulokokeilun johtoryhmän puheenjohtajana oli sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto. STM:n lisäksi johtoryhmässä oli jäseniä valtiovarainministeriöstä, KELA:sta ja Suomen kuntaliitosta. Valtiovarainministeriön edustaja katsoo, ettei toimeentulotuen normitettavaa osaa tule siirtää Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi eikä rahoitettavaksi.