STM Esitteitä 1999:2

27.08.2001


KOULUTUSPÄIVÄRAHA

    Työttömille uusi mahdollisuus opiskella

    Elokuun 1998 alusta lähtien työtön on voinut aiempaa helpommin täydentää osaamistaan tai hankkia uuden ammatin. Omaehtoisen ammatillisen opiskelun aloittavalle maksetaan koulutuspäivärahaa, joka on saman suuruinen kuin saajan ansiopäiväraha, peruspäiväraha tai työmarkkinatuki olisi työttömänä ollessa.

    Koulutuspäiväraha edellyttää melko pitkää työuraa. Saajalle on pitänyt kertyä vähintään 10 vuotta palkkatyötä tai yrittäjätoimintaa. Koulutusta edeltävien 12 kuukauden aikana saajan on täytynyt olla työttömänä vähintään 4 kuukautta eli 86 täyttä työttömyyspäivärahapäivää vastaava aika.

    Koulutuspäivärahaa voi saada enintään 500 päivältä. Koulutuspäivärahaa ja työttömyyspäivärahaa maksetaan yhteensä enintään 586 päivältä.

    Opintonsa jo syksyllä 1998 aloittaneet, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saaneet opiskelijat voivat saada koulutuspäivärahaa 100 ylimääräiseltä päivältä eli yhdessä työttömyyspäivärahan kanssa enintään 686 päivältä. Pidennys ei koske peruspäivärahaa eikä työmarkkinatukea saavia.

    Uuden tukimuodon tarkoituksena on avata työttömille mahdollisuus parantaa ammatillisia valmiuksiaan niin, ettei heidän toimeentulonsa heikkene työttömyysturvan tasosta. Opiskelija hakeutuu haluamaansa koulutukseen. Koulutuspäiväraha ei anna erikoisoikeutta koulutuspaikkaan, vaan hakija on samassa asemassa kuin muutkin oppilaitokseen pyrkijät.

    Opiskelun on oltava päätoimista ja edistettävä ammatillisia valmiuksia. Koulutuksen laajuuden pitää olla vähintään 20 opintoviikkoa.

    Ammatillisia valmiuksia edistävällä koulutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä ammatillista peruskoulutusta tai aiempien korkeakouluopintojen loppuunsaattamista. Koulutuspäivärahaa voidaan maksaa myös peruskoulun tai keskenjääneiden lukio-opintojen suorittamiseen silloin, kun päästötodistuksen puute haittaa työllistymistä tai estää osallistumisen ammatilliseen koulutukseen. Sitä voidaan maksaa myös korkeakoulujen erikoistumisopintoihin ja lääninhallituksen hankkimaan ammatilliseen lisäkoulutukseen.

    Millä ehdoilla

    Hakijalta edellytetään, että hän on koulutuksen alkaessa:

    • työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa
    • saanut työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea vähintään 86 täydeltä työttömyyspäivältä eli 4 kuukaudelta koulutusta edeltävien 12 kuukauden aikana
    • ollut palkkatyössä tai eläkevakuutettuna yrittäjänä vähintään 10 vuotta.

    Työttömyyden ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä kokoaikaista. Neljän kuukauden (86 työttömyyspäivän) työttömyys voi koostua erillisistä jaksoista tai lyhennetyistä työpäivistä tai -viikoista. Esimerkiksi soviteltu päiväraha tai työmarkkinatuki muunnetaan vastaamaan täysiä työttömyyspäiviä silloin, kun sitä on maksettu osa-aikatyön tai satunnaisen alle kuukauden mittaisen työsuhteen perusteella. Lomautus rinnastetaan muuhun työttömyyteen.

    Työttömyyspäivien määrän saa tarkistetuksi omasta työttömyyskassasta tai Kansaneläkelaitoksen (Kelan) paikallistoimistosta. (Asiasta tarkemmin koulutuspäivärahan hakemista koskevassa kohdassa sivulla 5)

    Koulutuspäivärahan hakijan on itse hankittava koulutuspäivärahaan vaadittavasta työhistoriastaan selvitys maksajalle. Selvityksen saa työeläkerekisteristä. (Asiasta tarkemmin koulutuspäivärahan hakemista koskevassa kohdassa sivulla 13)

    Työssäoloajaksi lasketaan

    • työeläkelakien piiriin kuuluva ansiotyö yksityisellä tai julkisella puolella
    • eläkevakuutettu yrittäjätoiminta
    • työskentely ns. lähetettynä työntekijänä
    • työskentely Euroopan talousalueen (ETA) tai Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiossa, jos hakija on ollut siellä vakuutettuna
    • alle 23-vuotiaana tehty eläkevakuutettu työ.

    Suuruus ja enimmäiskesto

    Koulutuspäivärahan suuruus on sama kuin työttömälle ennen opiskelun aloittamista maksettu työttömyysturva on. Näin ollen koulutuspäiväraha on työmarkkinatuen, peruspäivärahan tai ansioon suhteutetun päivärahan suuruinen ja siihen maksetaan lapsikorotukset. Sitä maksetaan ilman omavastuuaikaa viideltä päivältä viikossa ja yhteensä enintään 500 päivältä. Koulutuspäivärahan lisäksi ei makseta ylläpitokorvauksia, kuten työvoimakoulutuksen aikana maksetaan.

    Koulutusaikaiset ansiotulot ja sosiaalietuudet pienentävät täyttä koulutuspäivärahaa samalla tavoin kuin ne pienentävät työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Sen sijaan koulutuspäivärahassa ei ole tarveharkintaa, joten puolison tulot eivät sitä pienennä.

    Jos opiskelija on koulutuksen aikana työssä esimerkiksi loma-aikanaan ja työttömyysturvan työssäoloehto täyttyy, täysimääräisen koulutuspäivärahan tasoa ei kuitenkaan määritellä uudelleen eikä työttömyysturvan enimmäismaksuaikaa "nollata".

    Koulutuspäivärahapäivät lasketaan mukaan työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaikaan niin, että koulutuspäivärahaa ja työttömyyspäivärahaa voi saada yhteensä enintään 586 päivältä. Sen jälkeen koulutuspäiväraha maksetaan täyden työmarkkinatuen suuruisena, elleivät ansiotulot tai sosiaalietuudet pienennä sitä.

    Esimerkki:

    Henkilö on saanut ansiosidonnaista työttömyysturvaa 300 päivältä ennen koulutuksen alkua. Hän saa ansiopäivärahan tasoista koulutuspäivärahaa enintään 286 päivältä. Jos koulutus jatkuu pitempään, hän saa vielä enintään 214 päivältä täyden työmarkkinatuen suuruista koulutuspäivärahaa. Koulutuspäivärahapäiviä kertyy näin yhteensä 500.

    Työttömyyspäivärahan ja koulutuspäivärahan yhteenlaskettu enimmäiskesto koskee tilanteita, joissa työttömyyspäivärahalla oleva työtön on aloittanut opiskelun ja koulutus jatkuu työttömyyspäivärahaoikeuden enimmäisajan eli 500 päivän jälkeen. Työttömällä on oltava koulutuksen alkaessa oikeus työttömyyspäivärahaan vielä vähintään yhdeltä päivältä.

    Jos työtön koulutuksen alkaessa on työmarkkinatuella, maksetaan koulutuspäiväraha kokonaisuudessaan työmarkkinatuen suuruisena.

    Yhteenlaskettu enimmäiskesto ei myöskään pidennä työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaikaa. Jos henkilö on uudelleen työttömänä koulutuksen päättymisen jälkeen, maksetaan hänelle työttömyyspäivärahaa vain, mikäli koulutuspäiväraha ja työttömyyspäiväraha jäävät yhteenlaskettuna alle 500 maksupäivän.

    Lisäpäivät

    Ne ansioon suhteutettuun päivärahaan oikeutetut opiskelijat, jotka aloittivat koulutuksensa 1.8. – 31.12.1998, saavat koulutuspäivärahaa työttömyyspäivärahan tasoisena 100 lisäpäivältä. Näillä opiskelijoilla koulutuspäivärahan enimmäiskesto on siis 600 päivää ja koulutuspäivärahan ja työttömyyspäivärahan yhteenlaskettu enimmäiskesto 686 päivää.

    Vuoden 1998 puolella aloitetusta opiskelusta annettava 100 päivän pidennys on tarkoitettu turvaamaan niiden työttömien opiskelumahdollisuudet, joille ehti kertyä ennen koulutuspäivärahan käyttöönottoa jo niin paljon työttömyysrahapäiviä, ettei pitkäaikaiseen opiskeluun ollut enää mahdollisuuksia.

    Kun koulutuspäivärahan enimmäisaika tulee täyteen, opintoja voi jatkaa opintotuen turvin, jos sen saamisedellytykset täyttyvät.

    Käytännössä vain kerran

    Koulutuspäivärahaa on käytännössä mahdollista saada vain kerran ja vain yhteen koulutukseen eli opiskelusuunnitelmia ei voi kesken opiskelun muuttaa. Koulutuksen pitää olla määritelty silloin, kun koulutuspäivärahaa aletaan maksaa. Koulutukseksi kelpaa jokin niistä vaihtoehdoista, joista kerrotaan tarkemmin sivulla 8.

    Uusi oikeus koulutuspäivärahaan syntyy vasta, kun työssäoloa on kertynyt uudet 10 vuotta edellisen koulutuksen päättymisen jälkeen.

    Pitkäaikaistyöttömille maksetun omaehtoisen koulutuksen tuki otetaan vastaavasti huomioon: Koulutuspäivärahaa voidaan maksaa vasta, kun pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun tukea saanut on ollut tuen päättymisen jälkeen työelämässä vähintään 10 vuotta.

    Yhteensovitus muun sosiaaliturvan kanssa

    Sosiaaliturvaetuudet vaikuttavat koulutuspäivärahaan samalla tavoin kuin työttömyysturvaan. Lasten kotihoidontuki vähennetään koulutuspäivärahasta, samoin mm. liikenne- ja tapaturmavakuutuksen mukaiset päivärahat.

    Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausien aikana ei makseta koulutuspäivärahaa. Opintotukea ei makseta koulutuspäivärahan saajalle.

    Tarkempia tietoja sosiaalietuuksien vaikutuksista saa työttömyyskassasta/Kelan paikallistoimistosta.

    Koulutuspäivärahapäivät rinnastetaan työssäoloon määriteltäessä työkyvyttömyyseläkkeen tulevaa aikaa ja työttömyyskassan jäsenille maksettu koulutuspäiväraha oikeuttaa työeläkelisään.

    Koulutuspäiväraha-aika ei kerrytä työttömyysturvalain mukaista 10 kuukauden työssäoloehtoa, mutta pidentää työssäoloehdon 2 vuoden tarkastelujaksoa. Jos henkilö on koulutuspäiväraha-aikana – esimerkiksi koulutuksen loma-aikana – työssä, se otetaan huomioon, kun työssäoloehtoa tarkistetaan koulutuksen päätyttyä.